Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan : Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-51-3354-0
Julkaisun nimi: Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan : Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa
Tekijä: Toivanen, Tero
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Talous- ja sosiaalihistoria
Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 99/2018
Tiivistelmä: This doctoral dissertation analyses the social and ecological changes in nineteenth-century northern Finland in the context of capitalist world-system. The object of the study is the ‘socio-ecological turmoil in Kainuu’, or the transformation in the assembly of sources of livelihood, social relations and conceptions of nature in the region known as Kainuu. The study researches why and how a historically specific formation of social power, tar capitalism, expanded and took root in Kainuu’s socio-ecological environment, and what kind of power strategies were exercised in appropriating the human labour and extra-human natures of this northern periphery. The study uses the findings from historical research on Kainuu to reinterpret the theoretical discussions on the origins and development of capitalism. The dissertation stimulates a new research perspective called an environmental history of capitalism. It combines elements from historical sociology, economic and social history, environmental history and environmental social science. The study consists of five research articles and a theoretically orientated summarising chapter; two of the articles are theoretical and three of them empirical, situated in the historical context of Kainuu. The study examines the how and why as well as what kinds of socio-ecological consequences allowed for the expansion of tar capitalist social relations in Kainuu. The answers provided by the research setting were obtained by reviewing the findings from previous historical and other social scientific research and studying different types of primary sources. The dissertation argues that tar capitalism was imposed on Kainuu in a specific world-historical moment that was influenced by the combination of world-systemic, national and local political and economic pressures and power struggles. The key power strategy of tar capitalism was rural indebtedness, a power relation between the coastal town of Oulu’s merchant houses, ‘the tar bourgeoisie’, and Kainuu’s tar peasants. As a consequence of rural indebtedness, the people of Kainuu were ripped from their traditional forms of livelihood, which were based on the forest commons and swidden cultivation, and made dependent on the compulsions of the market and the extent to which they could pay off their debts. A specific form of enclosure of Kainuu’s forest commons, isojako, was implemented by the state to restrict the socially and ecologically harmful aspects of tar production. However, it did not restrain the burning of tar; instead, it enclosed access to the forest commons and made the majority of the population into landless poor. The undermining consequences of tar capitalism on the lived environments of Kainuu’s communities were most severely felt during the fatal ‘Great Hunger Years’ of the 1860’s. The merchant houses, for their part, accumulated significant amounts of merchant capital from the tar trade and increased further their capacity to use economic power. The study argues that the development of capitalism cannot be analysed as a historical necessity determined by, for example, axiomatic economic laws or the structures of the world-system. Instead, historical development is full of contingency: different paths of history that are constantly opened, reconfigured and closed. As a case study of such historical contingency, the decade-long phenomenon of social banditry in Kainuu, which emerged after the collapse of early local iron industry, is also studied. The social banditry is interpreted as an insolent endeavour to build a historical lived environment as an alternative to tar capitalism. The study defends a stance where the development of historical capitalism is understood as resulting both from constant interaction between different historical societal formations as well as from temporally and spatially heterogeneous global processes and events. Thus, distant historical peripheries, such as nineteenth-century Kainuu, are active parties in the formation of the world-system, and the historical appropriation of their human and extra-human natures are a prerequisite for the reproduction of the world-capitalism. Keywords: history of capitalism; tar capitalism; the commons; debt; swidden cultivation; social banditry; environmental historyTämä tutkimus tarkastelee 1800-luvun Kainuun yhteiskunnallista ja ekologista muutosta kapitalistisen maailmanjärjestelmän kehyksessä. Tutkimuskohteena on Kainuun sosioekologinen mullistus eli maailmantalouden pohjoisen rajaseudun pääelinkeinojen, yhteiskunnallisten suhteiden ja yhteisöjen luontokäsitysten kokonaismuutos. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen Kainuun sosioekologisen ympäristön ihmistyön ja ei-inhimillisen luonnon hallintamuoto pohjoinen tervakapitalismi oli. Kainuuta koskevien historiallisten tutkimuslöydöksien avulla tutkimus osallistuu uudella tavalla kapitalismin syntyä ja kehitystä koskevaan teoreettiseen keskusteluun. Tutkimus on osa kapitalismin ympäristöhistorian tutkimussuuntausta. Se yhdistää historiallisen sosiologian, talous- ja sosiaalihistorian, ympäristöhistorian ja yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen perinteitä. Tutkimus koostuu kahdesta teoreettisesta ja kolmesta Kainuun historiallista kontekstia käsittelevästä tutkimusartikkelista sekä teoriavetoisesta yhteenvetoluvusta. Tutkimuksessa selvitetään, miten, miksi ja millaisin sosioekologisin vaikutuksin tervakapitalismin yhteiskunnalliset suhteet levisivät ja vakiintuivat Kainuussa. Tutkimustehtävään vastataan käyttämällä aineistona historiantutkimuksen ja muiden tieteenalojen tutkimustuloksia sekä erilaisia alkuperäisaineistoja. Tutkimuksessa esitetään, että tervakapitalismi asemoitui Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Sen muotoutumista määrittivät maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteiden vuorovaikutus. Tervakapitalismin keskeinen valta-asetelma oli Oulun kauppahuoneiden ja tervatalonpoikien välinen velkasuhde. Velkaannuttamisen seurauksena kainuulaisväestön yhteismetsiin ja kaskiviljelyyn nojannut toimeentulo muuttui riippuvaiseksi markkinapakoista ja velanmaksukyvystä. Sosiaalisesti ja ekologisesti vahingollista tervantuotantoa yritettiin rajoittaa isojaolla, joka ei tervanpolttoa juuri hillinnyt, mutta rajasi pääsyn metsien yhteisvaurauteen ja teki valtaosan väestöstä maattomaksi. Tervakapitalismin kainuulaisyhteisöjen elettyä ympäristöä haurastuttava vaikutus oli kohtalokkaimmillaan 1860-luvun nälkävuosina. Oulun kauppahuoneet puolestaan käyttivät tervatuloja taloudellisen toimintakykynsä ja valtansa vahvistamiseen. Tutkimuksessa painotetaan, että historiallisen kapitalismin kehitystä ei luonnehdi maailmanjärjestelmän liikevoimien sanelema vääjäämättömyys, vaan historialle on ominaista useiden kehityspolkujen avaruus. Historiallisena ilmentymänä tällaisista poluista tutkimuksessa tarkastellaan pienen Kiveksen kylän rautaruukin romahtamisesta seurannutta sosiaalisen rosvouden ilmiötä. Rosvous tulkitaan tervakapitalismille vaihtoehtoiseksi eletyn ympäristön rakentamispyrkimykseksi. Tutkimus puolustaa lukutapaa, jossa kapitalismin historia ymmärretään alueellisesti ja ajallisesti hajaantuneiden kehityskulkujen ja erilaisten yhteiskuntamuodostelmien vuorovaikutuksen tuloksena. Lähestymistavassa Kainuun kaltaiset historialliset periferiat ovat kapitalistisen maailmanjärjestelmän kehkeytymisen aktiivisia osapuolia, ja niiden inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon haltuunotto on järjestelmän uusiintumisen keskeinen edellytys. Asiasanat: kapitalismin historia; tervakapitalismi; yhteisvauraus; velka; kaskitalous; sosiaalinen rosvous; ympäristöhistoria
URI: URN:ISBN:978-952-51-3354-0
http://hdl.handle.net/10138/253843
Päiväys: 2018-11-16
Avainsanat: Talous- ja sosiaalihistoria
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
POHJOINE.pdf 934.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot