Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/261735
Julkaisun nimi: Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018
Tekijä: Lehtinen, Anna-Riitta; Aalto, Kristiina
Kuuluu julkaisusarjaan: Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2018:101
ISSN: 2343-2748
ISBN: 978-951-51-3358-8
Tiivistelmä: Kohtuullisen minimin viitebudjettien kaikki sisällöt on päivitetty nyt ensi kertaa sitten vuoden 2010 laatimisen jälkeen. Tällä välin hintapäivityksiä on tehty vuosille 2013 ja 2015. Viitebudjettien päivityksen tavoitteena on selvittää, millainen on kohtuullisen minimin mukainen kulutustaso, jolla ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttään ja kokee voivansa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tämän päivän Suomessa. Toisin sanoen, mitä tavaroita ja palveluja elämiseen tarvitaan, miten paljon ja minkä laatuisia ne ovat ja mitä nämä hyödykkeet maksavat. Tarvittavia hyödykkeitä kuvaamaan on rakennettu kohtuullisen minimin viitebudjetit. Viitebudjetti on nimensä mukaisesti viitteellinen, esimerkkilaskelma, joka osoittaa rahan tarpeen arjen sujumiselle välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, esimerkiksi kuukauden aikana. Budjetit on laadittu 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksinasuvalle, pariskunnille ja yhden ja kahden huoltajan lapsiperheille, joissa on yhdestä kolmeen lasta. Lisäksi on laskettu eri-ikäisten lasten kustannukset sekä tehty vertailu vuoden 2016 kulutustutkimukseen. Tavoitteena oli saada mahdollisimman monen ääni kuuluviin viitebudjettien sisällön määrittämisessä. Laatimisprosessiin osallistui 37 kuluttajaa, jotka edustivat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja maan eri alueita. Käydyissä ryhmäkeskusteluissa haettiin kuluttajien välistä yhteisymmärrystä välttämättömäksi katsotun kulutuksen sisällöstä. Kuluttajat osallistuivat kahteen ryhmäkeskusteluun ja tekivät kotitehtäviä. Lisäksi yhdeksän neuvonta-aloja, hallintoa ja tutkimusta edustavaa asiantuntijaa arvioi luonnosvaiheessa olevien hyödykelistojen sisältöä. Hyödykelistojen valmistumisen jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Hinnat kerättiin alkuvuodesta 2018. Budjetit sisältävät seuraavat kulutusmenoryhmät: ruoka, vaatetus, kodin tavarat ja laitteet, tietoliikenne, vapaa-aika, terveys ja hygienia sekä asuminen ja liikkuminen. Liikkuminen ja asuminen ovat viitebudjetissa erillisenä menoryhmänä, joten menot voidaan laskea asuinpaikan ja tarjolla olevien liikennevaihtoehtojen mukaan. Yli vuoden kestäville tavaroille on laskettu kestoiän mukaan vuotuisen kulumisen arvo, ja vain tämä erä otettiin mukaan viitebudjetteihin. Ruokamenot perustuvat ryhmäkeskustelujen lisäksi tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien pitämiin ruokapäiväkirjoihin, ja voimassa oleviin ravitsemussuosituksiin. Viitebudjettiin sisältyvät hyödykkeet ja budjettien pohjana olevat ruokalistat on yksilöity raportin liitteissä. Ryhmäkeskustelujen ja asiantuntijakommenttien perusteella hyödykeryhmien sisältöön on tehty joitakin muutoksia. Keskustelijat ehdottivat hyödykelistalle lisää kotitaloustarvikkeita ja vaatteita, joten niitä täydennettiin. Useimmissa tuoteryhmissä kustannukset ovat hieman nousseet vuosien 2015 ja 2018 välillä. Suurimmat kustannusten muutokset ovat ruoassa, autoilussa, asumisessa ja terveysmenoissa. Ruoan hinnan laskun sekä useampien kotona valmistettavien aterioiden vuoksi kotitalouskohtaiset ruokamenot ovat laskeneet yksin asuvien talouksissa noin 15 euroa ja lapsiperheissä 70–96 euroa kuukaudessa. Autoilun kustannukset ovat laskeneet puolestaan verotusmuutosten vaikutuksesta verrattuna aiempaan viitebudjettiin. Asumisen kustannukset viitebudjetissa ovat laskeneet, koska vuokrien laskentaa on tarkennettu. Vuokrat perustuvat nyt alueellisiin asuntotyyppien keskikokoihin ja alueellisiin asuntotyyppien keskineliövuokriin. Lääkekustannukset ovat kasvaneet, koska ehkäisypillereiden ja reseptilääkkeiden kustannukset otettiin mukaan. Reseptilääkekulut hinnoiteltiin Kelan tilaston mukaisina omavastuun mediaanikuluina iän ja sukupuolen perusteella. Tämä korotti erityisesti yli 65-vuotiaiden lääkekuluja. Aiemman viitebudjetin harrastuksiin ja vapaa-aikaan varattua rahamäärää keskustelijat pitivät liian pienenä. Nyt lasten harrastuksiin varattu rahamäärä kaksinkertaistettiin, jotta yhteen harrastukseen on mahdollisuus. Viitebudjettien kokonaiskulutus on hyvin maltillista verrattuna vuoden 2016 kulutustutkimukseen eli vastaavien kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen. Viitebudjettitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmen teinin perheen noin 4 250 euroon (Helsingissä noin 1 380–4 310 e/kk ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 e/kk). Asuminen ja ruoka ovat selvästi suurimmat menoerät viitebudjetissa.
URI: http://hdl.handle.net/10138/261735
Päiväys: 2018-11
Asiasanat (ysa): kotitaloudet
kulutusmenot
kuluttajatutkimus


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Mitä_eläminen_maksaa_2018_raportti.pdf 657.0KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot