Cracks in the mirror : The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4735-6
Julkaisun nimi: Cracks in the mirror : The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War
Tekijä: Varje, Pekka
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta
Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: In this dissertation I examine the transformation of the ideal worker from a rational, rule-abiding subordinate of the Fordist organization to an emotional and individualized subject of the post-Fordist organization in Finland from the 1940s to the 2000s. The dissertation takes a comparative approach, setting the public representations of the ideal worker against worker experiences from the same period. The aim is to critically assess the stereotypical images of the Fordist and post-Fordist organization. In the first two of the five empirical research articles, the analysis focuses on the changing images of the ideal manager in job advertisements from the 1940s to the 2000s. The third article examines the changing definitions of workers and workplaces in public occupational health discussions. The fourth article focuses on the shop-floor experiences of Finnish industrial workers during the post-war period. The fifth article compares the managerially produced narrative on the transformation of the National Workers’ Savings Bank of Finland in the 1980s to the employees’ experiences of the same transformation. The results show that in the past seven decades, personal qualities and emotional skills have indeed begun to define the public representations of the ideal worker. Gradually, job advertisements have increasingly stressed skills and qualities such as cooperation, innovativeness, motivation and adaptation. A growing emphasis on social relations in the workplace, teamwork and shared enthusiasm for organizational success was also evident in occupational health discussions from the 1980s onwards. However, the experiences of industrial workers from the Fordist period show that their workplaces were far less rationalized and more flexible than stereotypical images would suggest. The experiences of the bank workers show that the dichotomy between the bureaucratic and the flexible organization can be used as an ideological tool for implementing organizational changes. In conclusion, it appears that the image of the rational Fordist organization and the flexible post-Fordist organization is partially based on myths. These myths may hide important historical continuities and sustain ideologically laden images of organizational changes. They legitimize managerial power and emphasize workers’ roles as individualized subjects in labor markets.Tarkastelen tässä väitöskirjassa ideaalityöntekijän muutosta fordistisen organisaation rationaalisesta ja kurinalaisesta alaisesta kohti jälkifordistisen organisaation emotionaalista ja yksilöllistynyttä subjektia suomalaisessa työelämässä 1940-luvulta 2000-luvulle. Vertailen ideaalityöntekijän julkisia representaatioita työntekijöiden omiin kokemuksiin samalta aikakaudelta. Tavoitteenani on arvioida kriittisesti stereotyyppisiä kuvia fordistisesta ja jälkifordistisesta organisaatiosta. Artikkelimuotoisen väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tutkin ideaalijohtajan muutosta Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksissa 1940-luvulta 2000-luvulle. Kolmas artikkeli käsittelee työelämäkuvausten muutosta julkisissa työterveyskeskusteluissa. Neljäs artikkeli keskittyy teollisuustyöntekijöiden kokemuksiin toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Viidennessä artikkelissa vertailen johdon ja työntekijöiden erilaisia käsityksiä johtamismallien muutoksesta Suomen Työväen Säästöpankissa 1980-luvulla. Tutkimustulokset osoittavat, että työtekijän tunteiden ja persoonan roolit ovat kasvaneet ideaalityöntekijän representaatioissa vuosikymmenten aikana. Työpaikkailmoitukset ovat vähitellen keskittyneet yhä enemmän sellaisiin ominaisuuksiin kuin yhteistyökyky, innovatiivisuus, motivaatio ja joustamiskyky. Myös julkiset työterveyskeskustelut ovat alkaneet painottaa työpaikan sosiaalisia suhteita, tiimityötä ja jaettua innostusta 1980-luvulta alkaen. Toisaalta teollisuustyöntekijöiden kokemukset sotien jälkeisen Suomen työpaikoista osoittavat, että nämä työpaikat eivät olleet ollenkaan niin rationalisoituja ja joustamattomia kuin stereotyyppiset kuvat fordistisesta organisaatiosta antavat ymmärtää. Lisäksi pankkityöntekijöiden kokemukset osoittavat, että vastakkainasettelua byrokraattisen ja joustavan organisaation välillä saatettiin käyttää ideologisena välineenä organisaatiomuutosten läpiviemiseen. Yhteenvetona vaikuttaa siltä, että käsitykset fordistisen organisaation rationaalisuudesta ja jälkifordistisen organisaation joustavuudesta osittain perustuvat myyteille. Nämä myytit voivat piilottaa historiallisia jatkuvuuksia ja luoda ideologisesti värittyneitä mielikuvia organisaatiomuutosten suunnasta. Ne legitimoivat managerialisista vallankäyttöä ja korostavat työntekijöiden roolia työmarkkinoiden yksilöllistyneinä subjekteina.
URI: URN:ISBN:978-951-51-4735-6
http://hdl.handle.net/10138/261739
Päiväys: 2018-12-13
Avainsanat: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Cracksin.pdf 671.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot