Luonnonhoitopellot maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden edistämisessä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211797
Title: Luonnonhoitopellot maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden edistämisessä
Author: Toivonen, Marjaana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2011
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211797
http://hdl.handle.net/10138/26469
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktionsvetenskap (agroekologi)
Plant Production Science (Agroecology)
Kasvintuotantotieteet (agroekologia)
Abstract: Luonnonhoitopellot lisättiin uutena vapaaehtoisena toimenpiteenä maatalouden ympäristötukeen vuonna 2009. Luonnonhoitopeltoihin kuuluvat monivuotiset nurmipellot sekä niitty-, riista- ja maisemakasveilla kylvetyt pellot. Toimenpiteen avulla pyritään suojelemaan ja lisäämään maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta sekä muun muassa vähentämään maatalouden ravinnehuuhtoumia. Vuonna 2010 luonnonhoitopeltoja oli yli seitsemän prosenttia Suomen viljelyalasta. Luonnonhoitopeltojen ympäristövaikutusten arvioiminen ja toimenpiteen kehittäminen on tärkeää, jotta toimenpiteeseen käytettävät varat eivät valu hukkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys luonnonhoitopelloilla on maatalousympäristön monimuotoisuuden kannalta; millaiset luonnonhoitopellot ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia; ja kuinka toimenpidettä kannattaa kehittää. Kysymyksiin pyrittiin vastaamaan tutkimalla putkilokasvilajistoa, -lajirikkautta ja kasvillisuuden rakennetta erilaisilla luonnonhoitopelloilla, sekä vertaamalla luonnonhoitopeltojen kasvillisuutta pientareiden ja niittyjen kasvillisuuteen. Maastotyö luonnonhoitopelloilla tehtiin kesällä 2010 Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusalueilla. Lisäksi tutkimuslohkoista kerättiin tietoja viljelijäkyselyn kautta. Niittypellot osoittautuivat tutkimuksessa lajirikkaimmaksi luonnonhoitopeltotyypiksi, mikä selittynee lähinnä sillä, että ne kylvetään heikosti kilpailukykyisellä siemenseoksella. Nurmi- ja niittypelloilla lohkon viljavuus korreloi negatiivisesti lajirikkauden kanssa. Lajikoostumukseltaan kaikki luonnonhoitopellot eroavat toisistaan sekä maatalousympäristön puoliluonnontilaisista elinympäristöistä, ja lisäävät siten monimuotoisuutta maisematasolla. Luonnonhoitopeltojen lajisto ei ole kuitenkaan suojelun kannalta erityisen arvokasta. Toimenpiteen maatalousympäristöä rikastuttavaa vaikutusta vähentää, että tällä hetkellä valtaosa luonnonhoitopelloista on monivuotisia nurmipeltoja. Luonnonhoitopeltojen siemenseoksia kehittämällä, perustamis- ja hoitomenetelmiä tutkimalla ja neuvontaan panostamalla voidaan lisätä luonnonhoitopeltojen arvoa niin luonnon, viljelijän kuin yhteiskunnankin kannalta.Environmental fallows were added as a new voluntary scheme to the agri-environmental programme in Finland in 2009. The scheme aims, among other things, to benefit farmland biodiversity by providing resources for wildlife, and to protect soil from erosion and nutrient leaching. There are four types of environmental fallows: long-term grassland, game crop field, landscape plant field and meadow plant field. In 2010, they covered in total over seven per cent of the field area in Finland. It is important to evaluate the impacts of environmental fallows on environment and develop the scheme, in order to make effective use of resources put into it. The goals of this study were to find out, how important environmental fallows are for biodiversity in agricultural landscapes; what kind of fallows are the most valuable for biodiversity; and how the scheme should be developed. In order to answer these questions, the species richness and composition of vascular plants as well as vegetation structure were surveyed on environmental fallows in Uusimaa and North Ostrobothnia regions in summer 2010. Additionally, the vegetation of environmental fallows was compared with the vegetation of semi-natural meadows and field edges surveyed in another study. Information on the study fields, e. g. parcel history, establishment and management, was collected through a farmer questionnaire. Meadow fields that are sown with low-competitive seed mixtures proved to be the most species rich of the environmental fallow types. On grasslands and meadow fields, the fertility of soil was negatively correlated to the number of species. In species composition the four types of environmental fallows differed from each others as well as from seminatural meadows and field edges. So, the scheme probably enhances diversity in landscape scale. However, there were few rare plant species on environmental fallows. Today, the big majority of the environmental fallows are long-term grasslands, which reduces their positive impact on landscape and biodiversity. The value of environmental fallows both for nature, farmers and society can be enhanced by developing seed mixtures and establishment and management methods as well as offering more advice for the farmers.
Subject: fallow
environmental fallow
vegetation
biodiversity
agri-environmental programme
luonnonhoitopelto
kesanto
kasvillisuus
biodiversiteetti
ympäristötuki


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu_Marjaana_Toivonen.pdf 305.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record