Helsinkiläisten yhdeksäsluokkalaisten murrosiän ja uskonnollisuuden kokemukset

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201811153528
Julkaisun nimi: Helsinkiläisten yhdeksäsluokkalaisten murrosiän ja uskonnollisuuden kokemukset
Tekijä: Jääskeläinen, Tanja
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tällä tutkimuksella selvitetään murrosiän ja uskonnollisuuden kokemuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten kokemuksia murrosiästä ja sen merkityksestä uskonnollisuudelle. Tutkimuksessa käsitellään erityisesti niitä kokemuksia ja haasteita, joilla on vaikutusta nuorten uskonnollisuuteen. Keskeistä on myös tyttöjen ja poikien väliset erot kaikkien kokemuksien osalta. Tutkimuksella arvioidaan niitä tekijöitä, joilla nuorten uskonnollisuuteen on vaikutusta. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja sen tuloksia tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimukseen osallistui yhdeksäsluokkalaisia Helsingin alueen viideltätoista yläkoululta ja kyselyyn vastasi yhteensä 250 oppilasta. Vastaajajoukko käsitti 10 % koko Suomen yhdeksäsluokkalaisista. Tilastollisilla menetelmillä vastataan neljään tutkimuskysymykseen: 1) Miten murrosikä koetaan?, 2) Miten uskonnollisuus koetaan?, 3) Miten sukupuoli selittää vastauksia? ja 4) Mitkä tekijät vaikuttavat murrosikäisten uskonnollisuuteen? Tutkimustulokset osoittivat, että murrosikäiset kokivat oman murrosikänsä sopivaksi ja eivät nähneet sen olleen heillä liian hankala. Vastaajat myös kokivat oman murrosikänsä olleen nuorten yleistä murrosikää helpompia. Tämä osoittaa, että vastaajajoukon murrosikä tuntui olleen heistä helppo. Murrosiässä ei pääosin koettu suuria elämänmuutoksia tai haasteita. Murrosiän suurimpia ongelmia olivat stressi ja yksinäisyys, joita vastaajat kokivat eniten. Näitäkin kokemuksia nuorilla oli suhteellisen vähän, mutta niiden osalta lisätutkimukselle olisi varmasti tulevaisuudessa tarvetta. Uskontoon vastaajat suhtautuivat neutraalisti ja sen nähtiin olevan osa suomalaista yhteiskuntaa. Omaa uskonnollista vakaumusta pystyi vastaajien mielestä näyttämään muille vapaasti muille. Kirkkoon kuuluminen oli vastaajille tärkeää ja tämä osoittaa aiempien tutkimusten kanssa yhteneväisyyttä. Aikuistumisleirit olivat vaikuttaneet nuorten uskonnollisuuteen kohtalaisesti ja tutkimustuloksista selvisi, että leirien vaikutus korreloi uskonnollisuuden vahvistumisen kanssa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että murrosiän uskonnollisuudelle merkityksellisempiä tekijöitä ovat sosiaaliset tekijät. Perhe, ystävät ja uskonnollinen yhteisö vahvistavat selkeästi murrosikäisten uskonnollisuutta. Uskonnollista kasvatusta saaneet ovat myös murrosiässä selvästi uskonnollisimpia. Myös koulun katsomusopetus koetaan omaa uskoa vahvistavaksi tekijäksi. Aikuistumisleirit ovat nuorille positiivisia kokemuksia, joiden uskonnollinen merkitys korostuu erityisesti uskonnollisilla ja hengellisillä nuorilla. Murrosiän kokemuksilla ei havaittu olevan merkitystä uskonnollisuuteen ja uskonnollisuuteen eivät vaikuttaneet erilaiset negatiiviset tilanteet elämässä. Uskonnollisuuteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ei tutkimuksessa noussut juurikaan esille. Murrosikä ei suurimmaksi osaksi vaikuttanut uskonnollisuuteen. Jos vaikutusta kuitenkin havaittiin, oli se lähes aina positiivista.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201811153528
http://hdl.handle.net/10138/270337
Päiväys: 2018-11-15
Avainsanat: nuoret
murrosikä
uskonnollisuus
kokemukset
Oppiaine: Practical Theology
Käytännöllinen teologia
Praktisk teologi


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot