Les fleuves dans l'œuvre romanesque de Jean-Marie Gustave Le Clézio

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7198-0
Title: Les fleuves dans l'œuvre romanesque de Jean-Marie Gustave Le Clézio
Author: Westerlund, Fredrik
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages, Philologie française
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2011-10-01
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7198-0
http://hdl.handle.net/10138/27640
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Relying on Merleau-Ponty's phenomenology of perception and on Mircea Eliade's works on the Sacred and the Profane, this study explores the river as a perceptual space and as the sacred Center in a cosmic vision of the world in twelve of Jean-Marie Gustave Le Clézio's fictional works, from The Interrogation (1963) to Revolutions (2003). In the first chapter, after introducing the field of study, I discuss the relation between the radical subjectivity and the evasiveness of perceiving subjects in Le Clézio's fiction. Next are some thoughts on the relation between Merleau-Ponty's and Le Clézio's ideas. The second chapter studies the river as an experience in the text, first as a topographical space, then as a sound world. The investigations move on to its water as a visual and a tactile phenomenon. Then follows the human use of the river, the (absence of) baths, and the river as a traveling space. The chapter closes with the study of the metaphorical use of the word, occurring mainly in urban space and for phenomena in the sky. The third chapter is organized around the river as the Center of the world in a religious cosmogony, where the river represents the origin of the world and of the human race. The core analysis shows how the middle of the river is a symbolic space of a new beginning. As a sacred space, the river abolishes time as the object of contemplation and as relative immobility from the point of view of a person drifting downstream. The functions of a new beginning and of abolition of time are combined in the symbolic immersions in the water. Finally, the dissertation explores other symbolical spaces, such as the unknown destination of the drift, and the river as the Center of a utopia. The chapter closes with the existential agony as a result of the elimination of the Center in the urban environment. In the final chapter, the river is compared to other watercourses : the creek, the brook and the rapids. The river is more of a spatial entity, whereas the actual water is more important in the smaller watercourses. The river is more common than the other watercourses as a topographical element in the landscape, whereas the minor watercourses invite the characters to a closer contact with their element, in immersions and in drinking their water. Finally, the work situates the rivers in a broader context of different fictional spaces in Le Clézio's text.I min doktorsavhandling undersöker jag flodens roll i nobelpristagaren Jean-Marie Gustave Le Clézios skönlitterära produktion ur två perspektiv, ett fenomenologiskt och ett symboliskt. Efter att i inledningen ha diskuterat förhållandet mellan berättarröstens instabila karaktär och den radikala subjektiviteten i Le Clézios texter, tar jag den franske filosofen Maurice Merleau-Pontys tankar till hjälp för att förklara textens subjektivitet bortom ett entydigt subjekt. I avhandlingens andra kapitel studerar jag hur floden som upplevelse framställs i texten, först som fiktivt rum, sedan som ljudvärld. Därefter behandlar jag flodens vatten som visuellt och taktilt fenomen. Sedan följer en genomgång av hur människan använder sig av floden, t.ex. som transportstråk. I slutet av kapitlet granskas hur floder används i metaforisk betydelse, i första hand i beskrivningar av gator och trafik i stadsmiljö och av himlafenomen. Det tredje kapitlet behandlar flodens symboliska betydelse med hjälp av Mircea Eliades teorier. I en religiös världsbild utgör floden världens symboliska centrum, världens och människosläktets ursprung. I analysens kärna visar jag att flodens mitt hos Le Clézio symboliserar en ny början. Som ett heligt rum förflyttar floden personerna utanför tidens gång, när de betraktar den från stranden eller när de driver nedströms på en flotte. Flodens symboliska betydelser kombineras vid de få tillfällen som personerna badar i floden badet utgör en ny början utanför tidsaxeln. Sedan öppnar jag upp studien mot andra symboliska rum, såsom flottens okända mål och floden som centrum i en utopi landet ingenstans. I slutet av kapitlet visar jag att den existentiella ångest som Le Clézios personer lider av i storstaden kan förklaras som reaktion på en avsaknad av ett kosmologiskt centrum. I det fjärde och sista kapitlet jämför jag floden med ett par andra vattendrag: ån, bäcken och forsen. Där framgår det att floden utgör en rumslig enhet i högre grad än de andra, i vilka vattnet som substans är viktigare. Således framställs floden i större utsträckning som ett topografiskt element i landskapet medan de små vattendragen inbjuder människan till närmare kontakt med själva vattnet, t.ex. för att bada i eller dricka av det. Slutligen placerar jag in floderna i en bredare kontext av andra rum i Le Clézios produktion.Väitöskirjassani tutkin jokien roolia vuonna 2008 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Jean-Marie Gustave Le Clézion kirjallisessa tuotannossa. Tutkimuksen näkökulma on fenomenologinen ja symbolinen. Johdannon jälkeen, jossa käsittelen kertojaäänen epävakauden ja Le Clézion tekstien radikaalin subjektiivisuuden suhdetta, otan avukseni ranskalaisen filosofin Maurice Merleau-Pontyn tarjoamia käsitteitä selittääkseni tekstin subjektiivisuutta yksiselitteisen subjektin tuolla puolen. Väitöskirjani toisessa luvussa tutkin miten teksti esittää joen elämyksenä, ensin tilana ja sitten äänimaailmana. Sitten käsittelen joen vettä visuaalisena ja taktiilina ilmiönä. Seuraa selostus joesta ihmisten käyttämänä, esim. kuljetusväylänä. Kappaleen lopussa käyn läpi eri jokia metaforisessa käytössä. Sellaisia esiintyy ensisijaisesti kaupunkiympäristössä katujen ja liikenteen kuvaamisessa sekä muualla puhuttaessa taivaan ilmiöistä. Kolmas luku käsittelee joen symbolista merkitystä Mircea Eliaden teorioihin nojaten. Uskonnollisessa maailmankäsityksessä joesta muodostuu maailman symbolinen keskus. Joki on maailman ja ihmissuvun alkupiste. Analyysini ytimessä näytän, että Le Clézion teksteissä joen keskipiste symbolisoi uutta alkua. Pyhänä tilana joki kuljettaa ihmiset ajan kulun ulkopuolelle heidän katsellessaan sitä rannalta tai ajelehtiessaan virran vieminä lautalla. Joen symboliset merkitykset yhdistyvät niissä harvinaisissa tilanteissa joissa ihmiset kylpevät joen vedessä – kylvystä muodostuu uusi alku aika-akselin ulottumattomissa. Sen jälkeen avaan tutkimukseni toisiin symbolisiin tiloihin, joita ovat lautan tuntematon määräpää ja joki utopian keskuksena. Kappaleen lopussa osoitan, että Le Clézion henkilöhahmojen kaupunkiympäristössä potema eksistentiaalinen ahdistus selittyy reaktiona kosmologisen keskuksen puutteeseen. Neljännessä ja viimeisessä luvussa vertaan jokea kolmeen muuhun vesielementtiin. Vertailusta käy ilmi, että joki toimii tilana suuremmassa määrin kuin muut vesistöt, joissa itse vesi on tärkeämpi. Siten teksti esittää joen enemmän maiseman topografisena elementtinä, kun taas pienemmät virrat kutsuvat luokseen, kosketukseen vesielementin kanssa, kylpyyn tai juomaan. Lopuksi sijoitan joet laajempaan kontekstiin Le Clézion teoksissa esiintyvien muiden tilojen kanssa.Dans notre thèse, nous explorons les fleuves dans l'écriture romanesque de Jean-Marie Gustave Le Clézio d'un point de vue phénoménologique, à partir des idées de Maurice Merleau-Ponty et d'un point de vue symbolique en nous appuyant sur le travail de Mircea Éliade. Après une introduction au domaine de recherche dans le premier chapitre, nous traitons de la subjectivité radicale et de l'instabilité des sujets percevants dans le texte le clézien. Puis, nous esquissons un rapprochement entre les idées de Merleau-Ponty et celles de Le Clézio. Le deuxième chapitre traite du fleuve comme expérience, en tant qu'espace topographique et comme monde sonore. Ensuite, nous arrivons à l'eau du fleuve en tant que phénomène visuel et tactil. Suit une discussion sur l'usage humain du fleuve, en tant qu'espace d'immersion et en tant que voie de communication. La fin du chapitre est consacrée à l'emploi métaphorique de la notion de fleuve, en tant que représentation des rues vides, de la circulation dans un contexte urbain et en tant qu'expression des phénomènes célestes dans un contexte non-urbain. Le troisième chapitre est organisé autour du fleuve comme Centre du monde dans une cosmogonie religieuse où le fleuve représente l'origine du monde et des êtres humains. Le cœur de l'analyse démontre comment le milieu du fleuve joue un rôle de lieu symbolique d'un nouveau commencement. Sacré, le fleuve abolit le cours du temps, d'une part contemplé de la rive, et d'autre part vu d'une immobilité relative de la perspective par un personnage à bord d'un radeau à la dérive. L'idée de l'abolissement du temps est combinée à celle d'un nouveau commencement dans les immersions symboliques. À la fin du chapitre, nous explorons d'autres espaces symboliques : la destination inconnue de la dérive et le fleuve en tant que Centre de l'utopie. Finalement, nous expliquons l'angoisse existentielle qu'éprouvent les personnages en milieu urbain comme le résultat du manque de Centre. Dans le dernier chapitre, nous comparons le fleuve aux autres cours d'eau : la rivière, le ruisseau, le torrent. Le fleuve sert davantage de repère spatial et topographique tandis que les cours d'eau mineurs invitent les personnages à un contact plus intime avec l'eau, lors d'immersions et dans l'acte de s'abreuver. À la fin, nous situons le fleuve dans le contexte plus large des espace fictifs propres au texte le clézien.
Subject: fransk filologi
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
xmlui.dri2xhtml.METS-1.0.item-accessrights:


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lesfleuv.pdf 1.363Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record