Terveydenhoitoalan korkeakouluopiskelijoiden emootiot simulaatiossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123124
Title: Terveydenhoitoalan korkeakouluopiskelijoiden emootiot simulaatiossa
Author: Konkola, Saana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123124
http://hdl.handle.net/10138/277560
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksessa simulaatiot on tuotu osaksi opetusta ja niiden avulla harjoitellaan monia käytännön taitoja. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että opiskelijoiden kokemat emootiot ovat yhteydessä heidän oppimiseensa, mutta opiskelijoiden simulaatioihin liittämiä emootioita ei ole aiemmin selvitetty. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitoalan korkea-asteen opiskelijoiden simulaatioihin liittämiä emootioita ja niiden muodostamia emootiojoukkoja. Opiskelijoiden emootioiden selvittäminen on tärkeää, jotta opiskelijoita voitaisiin tukea jatkossa paremmin simulaatioharjoituksissa ja simulaatio-opetusta kehittää opetusmenetelmänä. Menetelmä Tutkielman aiheisto koostui 162 suomalaisen terveydenhoitoalan korkea-asteen opiskelijan vastauksista simulaatioihin liittyviä emootioita kartoittaneeseen kyselyyn. Aineisto kerättiin joulukuun 2014 ja kevätlukukauden 2015 aikana. Faktorianalyysin avulla opiskelijoiden emootioista muodostettiin mitattavat ulottuvuudet. Opiskelijoiden kokemia emootioita tarkasteltiin myös opiskeluajan perusteella. Klusterianalyysillä luotiin opiskelijaprofiilit erilaisista emootioista. Sisällönanalyysillä tarkasteltiin opiskelijoiden kuvauksissa esiintyneitä emootioita liittyen simulaatio-opetuksen hyödyllisyyteen, haittoihin, simulaatio-opiskelua edistäviin tekijöihin ja eroihin muihin opiskelutapoihin verrattuna. Tulokset Tutkitut opiskelijat liittivät simulaatioharjoituksiin useita erilaisia emootioita. Opiskelijoiden emootioista muodostettiin neljä ulottuvuutta: a) Innostus simulaatioissa, b) Hämmennys simulaatioiden aikana, c) Tyytyväisyys simulaatioissa sekä d) Huolestuneisuus ennen simulaatioita. Opiskelijaprofiileiksi muodostuivat: 1) penseät opiskelijat, 2) innostuneet ja tyytyväiset ja 3) myönteiset opiskelijat. Innostuneet ja tyytyväiset opiskelijat eivät juuri liittäneet huolestumisen ja hämmennyksen emootioita simulaatioharjoituksiin. Penseitä opiskelijoita kuvasi innostukseton ja huolestunut suhtautuminen läpi opintojen. Myönteiset opiskelijat olivat innostuneita ja tyytyväisiä simulaatioihin, mutta heidän hämmennyksensä lisääntyi opintojen edetessä. Opintojensa alussa olevista opiskelijoista enemmistö kuului innostuneiden ja tyytyväisten ryhmään. Avoimissa vastauksissa esiin nousivat simulaatioharjoituksiin liittyvät jännitys ja pelko virheiden tekemisestä muiden tarkkaillessa heidän toimintaansa. Tulosten perusteella simulaatio-opetuksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota briefing-vaiheen ohjeistuksiin ja simulaatioiden riittävään määrään opiskelijoiden jännityksen ja huolestuneisuuden vähentämiseksi.Objective The use of simulations has increased in education in the field of social and health care. Simulations are used to practice various practical skills. In previous studies it has been shown that emotions students experience are linked with students’ learning, but the emotions of students in the context of simulations have not been researched previously. The objective of this study was to research the emotions and emotion groups students of health care associate with simulations. It is important to research the emotions of students in order to be able to support the students better in simulations and also to be able to develop simulation teaching as a method. Methods The research data consisted of answers of 162 Finnish health care students to a questionnaire concerning emotions in simulations. The data was gathered during December 2014 and the spring semester of 2015. Factory analysis was used to form measurable dimensions of student’s emotions. The duration of each student’s studies was also taken into account. Cluster analysis was used to form student profiles of different emotions. Content analysis was used to analyze the emotions in student’s own descriptions concerning the benefits and downsides of simulation teaching and also the factors that advance simulation teaching and how simulation learning differs from other study methods. Results The students that participated associated various emotions with simulation training. Four different dimensions were formed based on the emotions of the student’s: a) Enthusiasm in simulations, b) Confusion in simulations, c) Satisfaction in simulations, d) Worry before simulations. The student profiles that were formed were: 1) dissatisfied students, 2) excited and happy students and 3) positive students. Excited and happy students did not really associate the emotions of worry or confusion with simulation training. Dissatisfied students were unexcitable and worried throughout their studies. Positive students were excited and satisfied with simulations but they became increasingly confused as their studies progressed. The students that were only beginning their studies belonged mostly to the group of excited ad satisfied students. Stress related to simulation training and the fear of making mistakes while others observed became evident in the open-ended answers. According to the results of this study it would be beneficial to pay attention to instructions concerning the briefing and the amount of simulation training in order to decrease the stress and worry that students experience.
Subject: akateemiset emootiot
simulaatio
opiskelijalähtöinen
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pro_gradu_Konkola_2018.pdf 1.412Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record