Läskisoosista ruisleipään : Puhetta satavuotiaan Suomen kansallisruoasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123132
Title: Läskisoosista ruisleipään : Puhetta satavuotiaan Suomen kansallisruoasta
Author: Jyrhämä, Sandra
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201809123132
http://hdl.handle.net/10138/277592
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Suomen kansallisruokaäänestyksen yhteydessä käytyä keskustelua. Kiinnostuksen kohteena on mediassa ja sosiaalisessa mediassa esiintyneet puheenvuorot ja niiden erilaiset puhetavat, painotukset ja arvot. Erityisesti on kyse ruoan kautta muodostuvasta identiteetistä ja siitä, minkälaisia arvoja, asenteita ja mielikuvia liitetään suomalaisuuteen. Aiemmat tutkimukset osoittavat ruoan toimivan kulttuurin välittäjänä ja siten myös identiteetin rakentajana. Menetelmät. Tutkittava aineisto koostui mediassa ja sosiaalisessa mediassa käydystä keskustelusta Suomen kansallisruokaäänestyksestä. Periaatteessa materiaali oli kenen tahansa löydettävissä hakusanalla kansallisruoka. Tutkielman aineistona oli kuitenkin ELO-säätiön Meltwater-yritykseltä tilaama kansallisruokaa ja kansallisruokaäänestystä koskeva mediaseuranta. Näitä kirjoituksia analysoitiin sekä laadullisen sisällönanalyysin diskursseina että muodostuneiden puhetapojen sisällön erittelynä. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta tunnistettiin useita erilaisia kansallisruokaäänestystä koskevia puhetapoja. Kaksi ensimmäistä kuvasivat keskustelun myönteisyyttä tai kielteisyyttä ja muut olivat asia-, terveys-, identiteetti-, oikeassa olemisen puhe ja äänestyspuhe sekä muu puhe. Lisäksi tarkasteltiin näiden puhetapojen eroja ennen ja jälkeen äänestyksen ja niiden kautta esille tulleita arvoja. Sosiaalisessa mediassa keskustelu oli aktiivista erityisesti kansallisruokaäänestyksen tuloksen julkistuksen jälkeen. Mediaseurannan kansallis¬ruoka¬äänestys-osumia oli yhteensä 2301, joista 367 mediassa ja 1934 sosiaalisessa mediassa. Tulokset osoittavat suomalaiseen ruokaidentiteettiin liitettävien tunteiden suuren merkityksen. Käytetyt puhetavat tuovat esiin olennaisia piirteitä suomalaisuudesta ja välttämättömiin perustarpeisiin kuuluvan ruoan merkityksestä. Tutkimus lisää ymmärrystämme suomal-aisesta ruokakulttuurista ja siihen liitetyistä merkityksistä. Aineisto tuo esiin verkossa tapahtuvan keskustelun erilaisia tyylilajeja. Tutkimusta voidaan hyödyntää kotitalous-opetuksen piirissä ja vastaavia miniäänestyksiä voidaan toteuttaa vaikkapa koululuokassa. Tuloksilla on merkitystä myös matkailun ja suomalaisen ruokakulttuurin kannalta.Objectives. The purpose of this study is to analyse the discussion around the Finnish national food vote. The views expressed with regard to the vote, the different styles of speech, and the emphases and values associated with each view constitute the main interest of the study. In particular the study examines how food shapes identity and what kind of values, attitudes and images are attached to ’being a Finn’. Previous studies show that food conveys culture and thus forms identity. Methods. The data consist mainly of discussions in the media and social media around the national food vote. In principle the data was accessible by anyone searching the internet with the keyword ’national food’. However, the actual research material consists of data compiled by the company Meltwater Finland Oy in a media-monitoring campaign commissioned by the ELO Foundation. These data, consisting of different texts in the traditional and social media, were both analysed as qualitative content analysis discussions as well as differentiated and classified into different styles of speech based on the contents thereof. Results and conclusions. Eight different styles of speech were identified as a result of the analysis. The two main styles represented positive and negative tones of speech. The other styles identified were factual, healt- and identity speech, being right speech, voting speech and other (residual) speech. These styles of speech and the values associated with each of them were examined and analyzed both before and after the national food vote. In social media the discussion was vivid especially after the results of the vote were published. The media-monitoring campaign provided in total of 2301 hits for the keyword ’national food vote’, from which 367 in the traditional media and 1934 in social media. The results show that there are strong emotions connected with Finnish culinary identity. Some essential features and characteristics of what it means to be a Finn are revealed in the different styles of speech, as well as the significance of food, one of our fundamental needs. The study adds our understanding about the Finnish food culture and its significance. The analyzed material brings forth different styles of speech that are employed on internet forums. Within home economics, this study and its results can be utilised in teaching, and corresponding mini-votes can be organised within a class. The tourism and travelling industry could also benefit from the findings as they reveal and classify some of the major parts of Finnish identity, namely culinary identity.
Subject: kansallisruoka
kansallisruokaäänestys
identiteetti
ruokakulttuuri
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record