Kuormittunut lääkäri sairastaa töissä : työkuormituksen, työyksikön ilmapiirin ja sairausläsnäolon yhteys suomalaisilla lääkäreillä

Abstract

Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella työkuormituksen ja sairausläsnäolon yhteyttä sekä työyksikön ilmapiirin muuntavaa vaikutusta tähän yhteyteen suomalaislääkäreillä. Sairausläsnäolo tarkoittaa töihin menemistä sairaana, vaikka terveydentila edellyttäisi sairauslomaa. Aiemmissa tutkimuksissa työn korkeiden vaatimusten on huomattu olevan yhteydessä korkeampaan sairausläsnäoloon mutta kollegoiden tuen sen sijaan vähentävän sairausläsnäoloa. Työn vaatimusten ja työn hallinnan yhdistelmästä muodostetun työkuormituksen yhteyttä sairausläsnäoloon ei kuitenkaan ole tutkittu aiemmin. Lisäksi työyksikön hyvän ilmapiirin on esitetty voivan lieventää työkuormituksen negatiivisia vaikutuksia, mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu työkuormituksen ja sairausläsnäolon yhteyttä muuntavana tekijänä.

Menetelmät Tutkimuksen aineisto (n = 2309) perustui Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselyyn. Työn vaatimuksista ja hallinnasta muodostettiin suhteellinen, lineaarinen ja kategorinen työkuormitusmuuttuja sekä neljä työtyyppiä. Työyksikön ilmapiiriä mitattiin Team Climate Inventory -mittarin osallistavalla turvallisuudella. Sairausläsnäoloa mitattiin kysymyksellä ”Oletko viimeksi kuluneen 12 kk aikana ollut sairaana työssä?”. Sairausläsnäoloa ennustettiin logistisella regressioanalyysillä niillä kokoaikaisesti työskentelevillä lääkäreillä, jotka olivat vastanneet kysymyksiin koskien kaikkia tutkimuksessa käytettyjä muuttujia.

Tulokset ja johtopäätökset 62 % vastaajista oli työskennellyt sairaana kuluneen vuoden aikana. Korkeat työn vaatimukset ja työkuormitus olivat yhteydessä korkeampaan sairausläsnäoloon. Työn korkea hallinta sen sijaan oli yhteydessä matalampaan sairausläsnäoloon. Hyvä työyksikön ilmapiiri heikensi työkuormituksen ja sairausläsnäolon yhteyttä ainoastaan hyvin kuormittavassa työssä, mutta ei muissa olosuhteissa. Havaitut efektikoot olivat kuitenkin pieniä.

Aims The aim of this study was to examine the relationship between job strain and presenteeism among Finnish doctors, and investigate the role of team climate as a possible moderator in the association. Sickness presenteeism or presenteeism is defined as going to work sick even when the health condition would require taking a sick leave. In previous studies, high job demands have been associated with higher presenteeism, whereas support from colleagues has been associated with lower presenteeism. However, the relationship between job strain and presenteeism, where job strain is a combination of job demands and control, has not been examined before. Good team climate has been suggested to diminish the negative consequences of job demands but its moderation in the relationship of job strain and presenteeism has not been studied before.

Methods The sample of the study (n = 2309) was based on a survey “Doctor’s health and work conditions 2015”. Quotient, linear and categorical job strain variables, as well as four job types, were formed of job demands and control. Team climate was measured by participative safety of Team Climate Inventory. Presenteeism was measured with the question ”Have you gone to work sick during the past 12 months?” and predicted with logistic regression in doctors who worked full-time and had answered to all the items used in the study.

Results and conclusions 62% of the respondents had worked sick during the past year. High job demands and job strain were associated with higher presenteeism. In contrast, job control was associated with lower presenteeism. Good team climate weakened only the relationship between presenteeism and very high job strain, but not between presenteeism and other work conditions. However, the observed effect sizes were small.