Lukivaikeuden kehystämät koulutuspolut kohti yliopistoa : Lukivaikeuksisen yliopisto-opiskelijan resurssit ja toimijuus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203760
Title: Lukivaikeuden kehystämät koulutuspolut kohti yliopistoa : Lukivaikeuksisen yliopisto-opiskelijan resurssit ja toimijuus
Author: Hyle-Seisko, Sallamari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812203760
http://hdl.handle.net/10138/279423
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tiivistelmä – Abstrakt – Abstract Tavoitteet. Lukivaikeuksia diagnosoidaan nykyään aikaisempaa enemmän kehittyneiden testimenetelmien ansiosta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että lukivaikeuksiset opiskelijat eivät yleensä hakeudu korkeampaan koulutukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät ovat mahdollistaneet joidenkin lukivaikeuksisten opiskelijoiden hakeutumisen yliopistoon lukivaikeudesta huolimatta ja miten lukivaikeuksiset opiskelijat saataisiin integroitua koulutusjärjestelmään paremmin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lukivaikeuksisten opiskelijoiden koulutuspolut ovat muodostuneet, mitkä resurssit ovat kannatelleet opiskelijoita sekä miten opiskelijoiden toimijuus on kehittynyt opintopolun aikana. Lisäksi resurssien yhteyttä toimijuuteen tutkittiin. Toimijuutta tutkittiin opintohistorian, vallitsevan ympäristön sekä tilannekohtaisen toimijuuden näkökulmista. Resurssit jaettiin käytännön, symbolisiin ja tapojen resursseihin. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä suomalaista lukivaikeustaustaista yliopisto-opiskelijaa, jotka suorittivat peruskouluna 1997–2011 välisenä aikana. Haastatteluilla kerätyt kertomukset sijoittuivat narratiivisen periaatteen mukaisesti opiskelijoiden koulun aloituksen ajankohdasta tämänhetkiseen yliopisto-opintojen vaiheeseen. Aineiston keruussa yhdistyi narratiivinen haastattelu ja teemahaastattelu. Kerronnallisen haastattelun tuottamat kertomukset eli narratiivit analysoitiin mukaillen holistista sekä temaattista narratiivien analyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että opiskelijoiden opintohistoriat erosivat toisistaan, vaikka kaikkien opiskelijoiden koulutuspolku on kulkenut pääpiirteittäin samansuuntaisesti. Myös lukivaikeuksisten opiskelijoiden toimijuus muuttui ja kehittyi koulutuspolulla edetessä, etenkin toimijuuden osa-alueiden merkitys ja keskinäinen suhde vaihteli. Resursseilla havaittiin olevan suora yhteys opiskelijoiden toimijuuteen, kun resurssien määrä tai suuruus oli kasvanut, myös toimijuus oli vahvistunut sekä päinvastoin. Opiskelijat olivat onnistuneet kääntämään lukivaikeuden resurssiksi vahvistuneen itsetunnon, lukivaikeusmyönteisyyden ja selkeän oman elämänkaaren sekä vahvuuksiensa ja heikkouksiensa tuntemisen avulla. Johtopäätökseksi laadittiin neliosainen toimintalista, jolla pystyttäisiin integroimaan lukivaikeuksiset opiskelijat osaksi koulujärjestelmäämme. Lukivaikeus tulisi diagnosoida mahdollisimman aikaisin, jotta opiskelijan tarvitsemaa tukea osattaisiin kohdistaa hänelle jo koulutuspolun alusta lähtien. Opiskelijoita tulisi rohkaista myös paljastamaan lukivaikeutensa opintopolulla, jotta heidän ottaminen osaksi kouluyhteisöä onnistuisi paremmin. Lisäksi lukivaikeutta koskevan tiedon määrää tulisi lisätä kaikilla koulutusasteilla, jolloin myös sen diagnosointi helpottuisi ja lukivaikeuden paljastaminen olisi opiskelijalle helpompaa, kun lukivaikeuteen suhtauduttaisiin myönteisemmin. Lisäämällä tietoa lukivaikeudesta ja sen vaikutuksista, voitaisiin lukivaikeusmyönteisyyttä kasvattaa. Viimeiseksi, koulumaailmaan tulisi luoda yhteiset toimintaohjeet, sekä niiden ja käytännön toteutuksen välistä suhdetta tulisi valvoa ja arvioidaAim of the study. Nowadays, dyslexias are diagnosed more often compared to previous times due to advanced test methods. According to previous studies, dyslexic students are not often applying for higher education. The aim of this work was to define features that have made it possible for few dyslexic students to get in university despite the dyslexia and how dyslexic students could be integrated better into education system. In this study, it was determined, how the pathways of dyslexic students are composed, which resources of students had assisted them and how the agency of students had developed through school pathway. Further, the connection between resources and agency was investigated. The agency was investigated from the point of views of education history, prevailing environment and active agency. Resources were classified into practical resources, resources of meanings and symbols as well as resources of habits and practices. Used methods. The research data was collected by interviewing five Finnish dyslexic university students, who attended comprehensive school between years 1997 and 2011. Narrations, collected with interviews, included the school pathway from starting school to current period in university. Narrations were analyzed with holistic and thematic narrative research method. Results and conclusions. It was found that the education histories of students differed, though the pathways of students were mostly similar. In addition, the agencies of dyslexic students changed and developed through their pathways, especially the meaning and relation of different pieces of agencies varied. It was found that resources had dependency on the agency of students, since the increase in amount or volume of resources resulted in enhanced agency, and contrariwise. The students were able to turn their dyslexia into resource due to their strengthen self-esteem, pro-dyslexia, clear knowledge of their career as well as their strengths and weaknesses. As conclusions, quadripartite activity guide was formed in order to integrate dyslexic students into our education system. Dyslexia should be diagnosed as early as possible in order to provide students with required support already from the start of their pathways. Further, dyslexic students should also be encouraged to reveal their dyslexia in order to integrate them better into school society. Additionally, knowledge of dyslexia should be increased in every school stage in order to ease diagnosing of dyslexia and revealing of it, when the attitude towards dyslexia would be more positive. By increasing knowledge of dyslexia and its effects, pro-dyslexia could be enhanced. Finally, general action guides should be created as well as the relation of action guide and their actions in practice should be supervised and evaluated
Subject: Kerronnallinen tutkimus
lukivaikeus
opintohistoria
yliopisto
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record