Applying Article III of the Liability Convention to damage caused to space objects by collision with space debris

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan lähettäjävaltion kansainvälistä korvausvastuuta avaruusromun avaruusesineelle aiheuttamasta vahingosta. Kansainvälisessä oikeudessa ei toistaiseksi ole avaruusromua eksplisiittisesti koskevia sitovia oikeussääntöjä. Työn tarkoitus on selvittää, voiko valtion vastuu avaruusromun avaruusesineelle aiheuttamasta vahingosta siitä huolimatta perustua voimassaolevaan oikeuteen eli YK:n avaruutta koskeviin yleissopimuksiin tai kansainvälisen vastuun yleisiin periaatteisiin.

Keskeinen tutkimuskysymys on, soveltuuko YK:n kansainvälistä vastuuta avaruusesineiden aiheuttamasta vahingosta koskevan yleissopimuksen (vastuusopimus, Liability Convention) 3 artikla avaruusromun aiheuttamaan vahinkoon. Esikysymyksenä käsitellään vastuusopimuksen 1 artiklan sisältämää avaruusesineen määritelmää, sillä lähettäjävaltio voi olla vastuusopimuksen nojalla korvausvastuussa vain avaruusesineen aiheuttamasta vahingosta. Käsitteen tulkinnassa käytetään kansainvälisen oikeuden yleisiä valtiosopimusten tulkintasääntöjä. Niihin perustuvan analyysin pohjalta työssä todetaan, ettei avaruusesineen käsitteen voida sen epäselvyyden vuoksi varmasti sanoa sisältävän avaruusromua. Tutkimuksessa esitetään kuitenkin erityisesti vastuusopimuksen tarkoituksen ja päämäärän sekä 1 artiklan sanamuodon pohjalta tulkintasuositus, jonka mukaan sopimusta sovellettaisiin myös avaruusromuun.

Vastuusopimuksen 3 artiklan soveltamisen kannalta keskeinen on myös sen sisältämä syy-kriteeri: lähettäjävaltio on velvollinen korvaamaan avaruudessa aiheutuneen vahingon vain, jos se on luettavissa lähettäjävaltion syyksi tai niiden tahojen syyksi, joista lähettäjävaltio on vastuussa. Tästä syystä työssä selvitetään myös, mitä tuottamusvastuu merkitsee kansainvälisessä oikeudessa ja vastuusopimuksen kontekstissa. Syy-kriteeriä arvioidaan YK:n valtioiden toimintaa johtavia periaatteita niiden tutkiessa ja käyttäessä avaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet koskevan yleissopimuksen (avaruusyleissopimus, Outer Space Treaty) 9 artiklan ja avaruusromua koskevan soft law'n sisällön valossa.

Tutkimuksessa todetaan, että käytännössä lähettäjävaltion tuottamuksen osoittaminen voi muodostua ylitsepääsemättömäksi esteeksi korvausvastuun toteutumiselle, vaikka avaruusromun aiheuttama vahinko kuuluisikin vastuusopimuksen soveltamisalaan. Vaihtoehtoisina korvausvastuun perusteina tarkastellaan siksi avaruusyleissopimuksen 7 artiklan yleistä korvausvastuuta koskevaa sääntöä sekä kansainvälisen vastuun yleisiä periaatteita, joiden arvioidaan voivan joissakin tapauksissa tarjota vastuusopimusta laajempaa suojaa. Lopuksi arvioidaan vastuusopimuksen puutteiden pohjalta esitettyjä kehitysehdotuksia ja tullaan siihen johtopäätökseen, että avaruusromua koskevan kansainvälisen oikeustilan päivitys on tarpeellista mutta poliittisen tahdon puutteen vuoksi epätodennäköistä.