Constructions and situations : a constructivist reading of Hegel's System

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7321-2
Julkaisun nimi: Constructions and situations : a constructivist reading of Hegel's System
Tekijä: Jauhiainen, Ilmari
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The object of this work is Hegel's Logic, which comprises the first third of his philosophical System that also includes the Philosophy of Nature and the Philosophy of Spirit. The work is divided into two parts, where the first part investigates Hegel s Logic in itself or without an explicit reference to rest of Hegel's System. It is argued in the first part that Hegel's Logic contains a methodology for constructing examples of basic ontological categories. The starting point on which this construction is based is a structure Hegel calls Nothing, which I argue to be identical with an empty situation, that is, a situation with no objects in it. Examples of further categories are constructed, firstly, by making previous structures objects of new situations. This rule makes it possible for Hegel to introduce examples of ontological structures that contain objects as constituents. Secondly, Hegel takes also the very constructions he uses as constituents of further structures: thus, he is able to exemplify ontological categories involving causal relations. The final result of Hegel's Logic should then be a model of Hegel s Logic itself, or at least of its basic methods. The second part of the work focuses on the relation of Hegel's Logic to the other parts of Hegel's System. My interpretation tries to avoid, firstly, the extreme of taking Hegel's System as a grand metaphysical attempt to deduce what exists through abstract thinking, and secondly, the extreme of seeing Hegel's System as mere diluted Kantianism or a second-order investigation of theories concerning objects instead of actual objects. I suggest a third manner of reading Hegel's System, based on extending the constructivism of Hegel's Logic to the whole of his philosophical System. According to this interpretation, transitions between parts of Hegel's System should not be understood as proofs of any sort, but as constructions of one structure or its model from another structure. Hence, these transitions involve at least, and especially within the Philosophy of Nature, modelling of one type of object or phenomenon through characteristics of an object or phenomenon of another type, and in the best case, and especially within the Philosophy of Spirit, transformations of an object or phenomenon of one type into an object or phenomenon of another type. Thus, the transitions and descriptions within Hegel's System concern actual objects and not mere theories, but they still involve no fallacious deductions.Väitöskirjani tutkii Hegelin logiikkaa, joka on ensimmäinen osa hänen filosofista järjestelmäänsä, johon kuuluvat myös luonnon- ja hengenfilosofia. Väitöskirjani ensimmäisessä osassa tutkin logiikkaa ottamatta huomioon sen suhteita Hegelin filosofian muihin osa-alueisiin. Pyrin osoittamaan, että Hegelin logiikka pyrkii antamaan ohjeet, joiden avulla on mahdollista konstruoida malleja perustavista ontologisista kategorioista. Lähtökohtana on Hegelin Ei-miksikään kutsuma rakenne, jonka esitän tarkoittavan mahdollista tilannetta, ettei mitään ole olemassa. Hegel muodostaa monimutkaisempia ontologisia rakenteita käyttämällä aiempia rakenteita uusien tilanteiden osatekijöinä. Näin esimerkiksi ensimmäinen kaikesta olevasta tyhjä tilanne antaa mahdollisuuden mallintaa olemisen käsitettä, koska tyhjän tilanteen voi sanoa olevan jotakin. Lisäksi Hegel käyttää myös logiikassa sovellettuja konstruoimisen menetelmiä ontologisten rakenteiden osatekijöinä ja näin mallintaa kausaalisuhteita. Hegelin logiikka huipentuu malliin Hegelin logiikasta ja sen perusmetodeista. ---- Väitöskirjani toisessa osassa keskityn Hegelin logiikan ja hänen järjestelmänsä muiden osa-alueiden suhteeseen. Yritän välttää perinteisen metafyysisen Hegel-tulkinnan, jonka mukaan Hegel yrittää abstraktioita ajattelemalla osoittaa, mitä on olemassa. Toisaalta en myöskään halua vesittää Hegelin filosofiaa pelkäksi kantilaisuuden kaksoiskappaleeksi, joka tutkisi olioiden sijaan niitä koskevaa tietämistä. Yritän sitä vastoin laajentaa konstruktivistista tulkintaani Hegelin logiikasta hänen koko filosofiaansa. Hegelin järjestelmää eivät kuljeta eteenpäin todistukset, vaan konstruktiot, joissa yhden rakenteen pohjalta rakennetaan uusia rakenteita tai ainakin näiden malleja. Näin etenkin luonnonfilosofiassa Hegel pyrkii mallintamaan luonnonilmiöitä ja -olioita toisten ilmiöiden ja olioiden avulla, kun taas erityisesti hengenfilosofiassa hän haluaa osoittaa, miten tietyt inhimillisen tietoisuuden muodot voidaan muuntaa toisenlaisiksi. Hegelin filosofia siis käsittelee todellisia olioita eikä vain olioita koskevaa ajattelua, muttei silti perustu mihinkään karkeisiin virhepäätelmiin.
URI: URN:ISBN:978-952-10-7321-2
http://hdl.handle.net/10138/28089
Päiväys: 2011-12-10
Avainsanat: filosofia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
construc.pdf 1.225MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot