Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Interest in university studies : Its role and relation to other motivational variables

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
interest.pdf 363.9Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6996-3
Vie RefWorksiin
Title: Interest in university studies : Its role and relation to other motivational variables
Author: Mikkonen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences, Centre for Research and Development of Higher Education
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: URN:ISSN:1798-8322
Abstract: This dissertation empirically explored interest as a motivational force in university studies, including the role it currently plays and possible ways of enhancing this role as a student motivator. The general research questions were as follows: 1) What role does interest play in university studies? 2) What explains academic success if studying is not based on interest? 3) How do different learning environments support or impede interest-based studying?

Four empirical studies addressed these questions. Study 1 (n=536) compared first-year students explanations of their disciplinary choices in three fields: veterinary medicine, humanities and law. Study 2 (n=28) focused on the role of individual interest in the humanities and veterinary medicine, fields which are very different from each other as regards their nature of studying. Study 3 (n=52) explored veterinary students motivation and study practices in relation to their study success. Study 4 (n=16) explored veterinary students interest experience in individual lectures on a daily basis. By comparing different fields and focusing on one study field in more detail, it was possible to obtain a many-sided picture of the role of interest in different learning environments.

Questionnaires and quantitative methods have often been used to measure interest in academic learning. The present work is based mostly on qualitative data, and qualitative methods were applied to add to the previous research. Study 1 explored students open-ended answers, and these provided a basis for the interviews in Study 2. Study 3 explored veterinary students portfolios in a longitudinal setting. For Study 4, a diary including both qualitative and quantitative measures was designed to capture veterinary students interest experience. Qualitative content analysis was applied in all four studies, but quantitative analyses were also added.

The thesis showed that university students often explain their disciplinary choices in terms of interest. Because interest is related to high-quality learning, the students seemed to have a good foundation for successful studies. However, the learning environments did not always support interest-based studying; Time-management and coping skills were found to be more important than interest in terms of study success. The results also indicated that interest is not the only motivational variable behind university studies. For example, future goals are needed in order to complete a degree. Even so, the results clearly indicated that it would be worth supporting interest-based studying both in professionally and generally oriented study fields. This support is important not only to promote high-quality learning but also meaningful studying, student well-being, and life-long learning.Opettajat ja vanhemmat ovat tienneet pitkään, että oppilaat ovat kiinnostuneempia joistakin oppiaineista kuin toisista ja että mikäli kiinnostusta löytyy, oppiminenkin sujuu usein paremmin. Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostuksen merkitystä on alettu aktiivisemmin tutkia erilaisissa akateemisissa ympäristöissä. Tulosten perusteella tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että kiinnostus on yhteydessä etenkin oppimisen laatuun. Se on oppimisen taustalla oleva voima, joka selittää opintomenestystä ja asiantuntijaksi kehittymistä.

Yliopisto-opiskelijat selittävät usein koulutusalansa valintaa nimenomaan kiinnostuksella. Jos itse opiskelu pohjautuu kiinnostukseen, opiskelijoilla on hyvät lähtökohdat laadukkaaseen oppimiseen. PsM Johanna Mikkosen väitöskirja kuitenkin osoittaa, ettei yliopisto aina tue opiskelijoiden henkilökohtaiseen kiinnostukseen pohjautuvaa opiskelua.

Väitöskirjan tutkimuskysymykset olivat: 1) Millainen rooli kiinnostuksella on yliopisto-opinnoissa? 2) Mikä selittää opinnoissa etenemistä ja menestymistä, jos opiskelu ei pohjaudu kiinnostukseen? ja 3) Miten erilaiset oppimisympäristöt tukevat kiinnostukseen pohjautuvaa opiskelua? Tutkimusta varten koottiin aineistoa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja humanistisen tiedekunnan opiskelijoilta. Opiskelu näissä kahdessa tiedekunnassa on luonteeltaan hyvin erilaista: eläinlääketiedettä opiskellaan vuosikursseittain valmiin lukujärjestyksen pohjalta kun taas humanistisessa opiskelu on perinteisesti vapaampaa.

Tulosten perusteella vahva henkilökohtainen kiinnostus lievitti sitä tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta, joka hankaloittaa humanistisen alan opiskelijoiden sitoutumista opintoihinsa. Eläinlääketieteessä opiskelijoilla puolestaan oli selkeä tavoite valmistua eläinlääkäriksi. Opintomenestystä selitti kuitenkin pikemminkin hyvä ajanhallinta ja sopeutuminen oppimisympäristöön kuin kiinnostus. Kova työmäärä ja valmiiksi pureskeltu opetusohjelma ohjasi opiskelijoita ulkokohtaiseen suorittamiseen.

Mikkosen väitöskirjan tulokset osoittavat, että kiinnostuksen roolia yliopisto-opiskelussa on tärkeää tukea. Vaikka akateemiset tutkinnot eivät voi rakentua ainoastaan opiskelijoita henkilökohtaisesti kiinnostavista sisällöistä, tehokkuusvaatimukset eivät saisi johtaa ulkokohtaisen suorittamisen ylikorostumiseen. Hyvin kehittynyt henkilökohtainen kiinnostus on ominaista sellaisille akateemisille asiantuntijoille, jotka eivät ainoastaan tunne syvällisesti omaa alaansa vaan jotka kykenevät uuden tiedon tuottamiseen ja oman alansa rajojen rikkomiseen. Siksi kiinnostukseen pohjautuva opiskelu on tarpeen sekä ammattiorientoituneilla että yleisemmin orientoituneilla aloilla.

Opiskelijoiden henkilökohtaisen kiinnostuksen kehittymistä voi tukea ohjaamalla heitä pohtimaan omia kiinnostuksen kohteitaan. Heille voi tarjota mahdollisuuksia omiin valintoihin ja aktiiviseen työskentelyyn kiinnostuksen kohteiden parissa. Tällaisen omaehtoisen opiskelun tukeminen ei ole tärkeää vain laadukkaan oppimisen näkökulmasta; kiinnostus liittyy myös siihen, mikä on opiskelijalle omakohtaisesti tärkeää ja merkityksellistä. Siksi kiinnostukseen pohjautuva opiskelu on yhteydessä mielekkääseen opiskeluun, opiskelijoiden hyvinvointiin ja elinikäiseen oppimiseen.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6996-3
http://hdl.handle.net/10138/28957
Date: 2012-02-03
Copyright information: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account