Rehtoreiden näkemyksiä opettajien vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta ja häirinnästä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901241167
Title: Rehtoreiden näkemyksiä opettajien vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta ja häirinnästä
Author: Rössi, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201901241167
http://hdl.handle.net/10138/298396
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Opettajien kiusaamista ja häirintää oppilaiden ja vanhempien taholta on tutkittu aikaisemmin vähän ja tutkimus on poikkeuksetta lähes kymmenen vuotta vanhaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaiden häiriökäyttäytyminen on yleisempää kuin vanhempien ja häirintä on usein verbaalista. Lisäksi tutkimuksissa on käynyt ilmi, että satunnainen häirintä on yleisempää kuin systemaattinen kiusaaminen, ja että fyysisen väkivallan muodot ovat erilaisia ylä- ja ala-asteella. Tutkimusta aiheesta ovat tehneet Kivivuori, Tuominen ja Aromaa (1999), Salmi ja Kivivuori (2009), Rantala (Rantala & Keskinen, 2005) sekä Kauppi ja Pörhölä (2010). Tässä tutkielmassa tutkitaan peruskoulun rehtoreiden käsityksiä opettajien kiusaamis- ja häirintäilmiöstä. Pyrkimyksenä on selvittää, millaisena ilmiö näyttäytyy rehtoreille ja kuinka tilanteet ratkaistaan. Apuna ilmiön tutkimiseen käytetään konfliktijohtamisen teoriaa. Konfliktijohtamista ei ole aikaisemmin tutkittu koulukontekstissa ja tästä syystä sovelletut mallit ovat alun perin suunniteltu yksityisensektorin yritysten käyttöön. Menetelmät. Tutkielmaan haastateltiin kahdeksaa helsinkiläistä peruskoulun rehtoria. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja ne kestivät keskimäärin noin 50 minuuttia. Tutkimussuuntauksena ja aineiston analyysimetodina käytettiin fenomenografiaa. Aineiston analyysi oli nelivaiheinen ja mukaili Niikon (2003) kuvausta fenomenografisesta analyysista. Tulokset ja johtopäätökset. Rehtoreiden mukaan opettajien kiusaaminen oli marginaali-ilmiö ja opettajiin kohdistettu epäasiallinen käytös oli systemaattista kiusaamista yleisempää. Tilanteissa oli heidän mukaan kyse vuorovaikutuksesta ja kiusaamisen ja häirinnän syyt olivat moninaiset. Usein opettajaa kiusaavat oppilaat ja vanhemmat voivat pahoin ja heillä saattoi olla kontakti koulun ulkopuolisiin hoitaviin tahoihin. Tilanteiden ratkaisussa rehtorit painottivat useamman aikuisen läsnäoloa, avoimuutta, hyvää vuorovaikutusta ja nopeaa viestintää, mieluiten kasvotusten tai puhelimitse. Rehtorit näkivät opettajan ensisijaisesti virkamiehenä ja he pitivät tärkeänä, että opettajat noudattavat lakeja ja muita heille annettuja ohjeita. Rehtorit kokivat, että he eivät saa koulutusta tilanteiden varalle ja heidän toimintaa ohjaa aikaisempi kokemus ja itse hankittu tieto. Tutkielma antaa tärkeää tietoa ilmiöstä rehtoreiden näkökulmasta ja nostaa esille epäkohtia, jotka tulee korjata.Objectives. Previous studies on teachers being cross-peer abused and harassed by students and parents are scarce and mostly all but one is over ten years old. Previous studies point out that students inappropriate behavior was more common than parents inappropriate behavior and most common form of inappropriate behavior was verbal harassment. In addition, studies have shown that inappropriate behavior is more common than systematic bullying and physical violence differs in primary and secondary school. The subject has been studied by Kivivuori, Tuominen and Aromaa (1999), Salmi and Kivivuori (2009), Rantala (Rantala & Keskinen, 2005) as well as by Kauppi and Pörhölä (2010). This thesis investigates comprehensive school headmasters vision of teachers being bullied and harrassed. The aim is to find out how the headmasters experience this phenomenon and how the conflicts are being solved. The theory of conflict management is being used to study this phenomenon. Conflict management has not been previously studied in the school context and therefore the templates applied are originally designed for private sector companies. Methods. The material was collected by semi-structured interviews and there were eight interviewees, all of them were comprehensive schools headmasters in Helsinki. Phenomenography was used as a research orientation and as an analysis method. The analysis of the data was four-step and conformed to Niiko’s (2003) description of phenomenographic analysis. Results and Conclusion. According to the headmasters bullying of teachers was a marginal phenomenon and inappropriate behavior confronted by teachers was more common than systematic bullying. Headmasters thought that situations were a matter of interaction and the causes of bullying and harassment were manifold. Students and parents who were harassing teacher might felt bad and they might had contacts with health care or child welfare. In resolving the situation the headmasters underlined presence of multiple adults, transparence, good interaction and rapid communication. Headmasters saw the teachers primarily as an civil servant and they considered it important that teachers followed the law and other instructions. The headmasters felt that they had not received training for the situations and their functions were guided by previous experience and self-acquired knowledge.
Subject: Vertaisrajat ylittävä kiusaaminen
kiusaaminen
väkivalta
häirintä
epäasiallinen käytös
konfliktijohtaminen
konflikti
johtaminen
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Johanna_Rossi_Pro_gradu_2018.pdf 2.164Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record