Liikunnan motiivien sanastot ja tavoitteiden, suunnittelun ja seurannan arvottaminen liikuntainterventioon osallistuneiden nuorten puheessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902261321
Title: Liikunnan motiivien sanastot ja tavoitteiden, suunnittelun ja seurannan arvottaminen liikuntainterventioon osallistuneiden nuorten puheessa
Author: Heiskanen, Nella
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201902261321
http://hdl.handle.net/10138/299617
Thesis level: master's thesis
Abstract: Fyysinen aktiivisuus laskee nuoruuden aikana, ja matalammin koulutetut ovat fyysisesti vähemmän aktiivisia. Ammattiin opiskelevien nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen on kehitetty Let´s Move It -interventio-ohjelma. Intervention perustana ovat itsemääräämisen teoria, itsesäätelyn ja suunnittelun teoriat, kuten kontrolliteoria, sekä tottumusten muodostumista koskeva teoria. Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten Let´s Move It -interventioon osallistuneet nuoret arvottavat intervention ydinelementtejä: liikkumisen motiiveja, sekä liikkumisen suunnittelua, tavoitteita ja seurantaa. Vertaamalla tuloksia ja intervention lähtökohtia voidaan tehdä intervention laadullista evaluaatiota ja lisätä ymmärrystä siitä, millaisiksi intervention elementit osallistujien kannanotoissa rakentuvat. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa. Analyyttisinä käsitteinä käytetään motiivien sanastoja, arvottamisen subjektia ja arvottamisen kohdetta. Tutkimuksen aineistona on 21 interventioon osallistuneen, kyselydatan perusteella vähän liikkuvan, ammattiin opiskelevan nuoren haastattelua. Aineistona käytetään kolmea oman liikunnan lisäämis- ylläpito- ja hallintakeinoihin liittyvää kysymyskokonaisuutta. Haastateltavat puhuvat liikkumisen motiiveista käyttäen yhdeksää motiivien sanastoa: ulkonäön, kunnon, terveyden, hyvinvoinnin, sosiaalisuuden, suunnittelun ja seurannan, liikunnan ilon ja hauskuuden, olosuhteiden pakon sekä kuluttamisen sanasto. Viisi haastateltavista kielsi kokonaan, että heillä olisi mitään motiiveja liikkua. Motivaation kieltämistä perusteltiin muun muassa motivaation merkityksettömyydellä rutinoituneessa liikkumisessa sekä negatiivisella liikuntakäsityksellä. Kielteiset kannanotot yhdistyvät myös sisäistymättömien motiivien ilmaisemiseen, siihen, että tiettyjä motiivien sanastoja ei käytetä tai tunnisteta, sekä liikuntakäsitykseen, jossa itselle mieleinen liikunta partikularisoidaan liikkumisen käsitteen ulkopuolelle. Aineistossa yleisin on hyvinvoinnin sanasto, jossa tuodaan esiin liikkumisen myönteisiä vaikutuksia henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Ulkonäön, kunnon ja terveyden sanastot ovat myös yleisiä ja niitä yhdistellään usein keskenään. Ulkonäön sanastossa keskeistä on muutoksen mahdollisuus ja vertailu ihanteeseen, kuten entiseen minään, kavereihin tai sosiaalisen median inspiraatiokuviin. Myös kunnon sanasto sisältää muutoksen mahdollisuuden ja mahdollistaa vertailun. Terveyden sanastoa käytetään kannanotoissa tyypillisesti vain osana listaa, yhdistellen sitä hyvinvoinnin, ulkonäön tai kunnon sanastoihin. Myös sosiaalisuuden sanasto, jossa kuvataan liikkumista yhdessä toisten ihmisten kanssa, on yleinen. Suunnittelun ja seurannan sanastossa suunnittelun ja seurannan avulla luodaan itselle motiivi liikkua. Ilon ja hauskuuden sanasto on kiistanalainen, eikä iloa ja hauskuutta useimmiten tunnisteta motiiveiksi. Olosuhteiden pakon sanasto liittyy laajaan liikuntakäsitykseen, sekä liikkumista vaativien velvollisuuksien hoitamiseen. Kuluttamisen sanastoa käytetään aineistossa vähän. Omakohtaisen motivaation kieltävissä kannanotoissa käytettiin kunnon, terveyden, sosiaalisuuden, olosuhteiden pakon, sekä ilon ja hauskuuden sanastoja kiellettyinä motiiveina. Liikkumisen suunnitteluun kohdistuvissa kannanotoissa on eroja riippuen siitä, millaiseen suunnitteluun haastateltavat ottavat kantaa. Satunnaiseen suunnitteluun, kuten liikunnasta sopimiseen toisten ihmisten kanssa, otetaan tyypillisesti myönteinen kanta. Myös mielessä tapahtuvaan spontaaniin suunnitteluun esitetään tyypillisesti myönteisiä kannanottoja. Säännölliseen oman liikunnan suunnitteluun otetaan useimmiten kielteinen kanta. Kielteisiä kannanottoja perustellaan esimerkiksi määrittelemällä säännöllinen suunnittelu pakottavaksi ja joustamattomaksi ja rakentamalla itsestä kuvaa spontaanina hetkessä eläjänä. Kielteisiin kannanottoihin liittyy myös puhetapa, jossa olosuhteet estävät suunnitelman toteutumisen. Myönteisissä kannanotoissa katsotaan suunnittelun lisäävän liikkumisen todennäköisyyttä suunnitelmien velvoittavuuden vuoksi, mutta suunnittelu määrittyy tarpeen mukaan joustavaksi. Liikuntatavoitteista puhuttaessa kuvataan tyypillisesti erilaisia lopputulostavoitteita. Monet kieltävät, että heillä olisi liikuntatavoitteita. Suoritustavoitteita tuodaan usein esiin tulevaisuudessa mahdollisina tai toivottavina, mutta tällä hetkellä mahdottomina ja kuviteltuja tavoitteita kuvaillaan tarkasti. Ajankohtaiset suoritustavoitteet ovat pääosin epätarkkoja. Liikkumisen omaseurantaan kohdistuvat kannanotot vaihtelevat sen mukaan, miten liikkumisen seuranta määritellään. Haastateltavat ottavat tyypillisesti myönteisen kannan mielen sisäiseen liikkumisen seurantaan. Liikuntapäiväkirjan pitämiseen esitetään enimmäkseen kielteisiä ja ambivalentteja kannanottoja. Kannanotto, jonka mukaan liikuntapäiväkirjan pitäminen ei sovi itselle mutta sopii joillekin toisille, on tyypillinen. Kielteisiä kannanottoja perustellaan muun muassa liikuntapäiväkirjan tarpeettomuudella ja vaivalloisuudella tai omilla epäonnistumisen kokemuksilla liikuntapäiväkirjan pitämisessä, myönteisiä kannanottoja taas omakohtaisilla myönteisillä kokemuksilla ja päiväkirjan hyödyillä. Motivaation sanastoissa ja niiden käytössä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä suhteessa intervention motivaatiokäsitykseen. Kielteiset kannanotot interventiossa käytettyjen määritelmien mukaiseen liikunnan suunnitteluun ja seurantaan ovat yleisempiä kuin myönteiset kannanotot. Suunnittelua ja seurantaa määritellään myös interventiossa käytetyistä määritelmistä poikkeavilla tavoilla. Interventioteorioiden ihanteiden mukaiset liikuntatavoitteet ovat aineistossa harvinaisia.
Subject: Laadullinen asennetutkimus
terveyspsykologia
motiivien sanastot
liikuntamotiivaatio
itsesäätely
Discipline: Sosiaalipsykologia
Social Psychology
Socialpsykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record