”Kun tietää, että tekee työnsä ihan ok, niin ei haittaa, jos joku huuteloo” : Luokanopettajien keinoja selviytyä vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904101651
Title: ”Kun tietää, että tekee työnsä ihan ok, niin ei haittaa, jos joku huuteloo” : Luokanopettajien keinoja selviytyä vertaisrajat ylittävästä kiusaamisesta
Author: Isotupa, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904101651
http://hdl.handle.net/10138/300809
Thesis level: master's thesis
Abstract: Työpaikka- sekä koulukiusaamista ja niiden vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu usean tieteenalan näkökulmasta. Perinteisen työpaikkakiusaamisen, jossa joko alainen, kollega tai esimies kiusaa työntekijää, opettajan ammattiin kuuluu lisäksi riski joutua ihan erityisen kiusaamisen kohteeksi. Teemu Kauppi (2015) tutki väitöskirjassaan opettajien kohtaaman vertaisrajat ylittävän kiusaamisen luonnetta, jossa opettajan kiusaajana voivat toimia oppilaat tai oppilaiden huoltajat. Muun muassa OAJ:n tekemä opetusalan työolobarometri (2017) osoitti, että opettajat joutuvat kohtaamaan kiusaamista sekä oppilaiden että näiden huoltajien taholta. Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään opettajien käyttämiä keinoja selviytyä ja ehkäistä vertaisrajat ylittävää kiusaamista. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja siinä tarkasteltiin opettajien kokemuksia keinoista, joita he ovat käyttäneet kohdatessaan tai pyrkiessään ennaltaehkäisemään vertaisrajat ylittävää kiusaamista. Aineisto hankittiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla, johon osallistui neljä opettajaa sekä avoimesti ohjeistetuilla kirjoitelmilla, jonka palautti 14 (n=14) opettajaa. Lisäksi kaksi opettajaa halusi vastata kirjoitelman ohjeiden mukaan suullisesti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina ilmeni, että opettajan ajatus kiusaamisen syystä on yhteydessä hänen käyttämäänsä selviytymiskeinoon käsitellä kiusaamista. Lisäksi tulokset osoittivat, että vastavalmistuneet ja kokemattomat opettajat kokivat kiusaamisen syyn olevan heissä itsessään. He pyrkivät muuttamaan itseään tai toimintaansa ja jopa harkitsivat alanvaihtoa. Tällöin opettajat myös häpesivät kiusatuksi tulemista ja pyrkivät salaamaan sen kollegoilta ja esimieheltä. Kokeneet opettajat ajattelivat kiusaamisen johtuvan kiusaajasta tai jostain ulkopuolisesta syystä, jolloin he hakivat sosiaalista tukea ja pyrkivät suunnitelmallisesti ratkaisemaan ongelman. Tutkimuksen tarkoituksena on tarjota opettajille tietoa selviytymiskeinoista, joita heidän kollegansa ovat käyttäneet ja havainneet toimiviksi. Feldt ja Mäkikangas (2009) toteavat, että selviytymiskeinot voivat muuttua ajan myötä ja niitä on mahdollista kehittää. Siksi toivon, että tutkimukseni avulla opettajat löytäisivät nopeammin toimivat keinot kiusaamisesta selviytymiseen ja sen ennaltaehkäisyyn.The impact of workplace and school bullying on well-being has been previously studied from a multidisciplinary perspective. The teaching profession involves the risk of being subjected to other forms of harassment, in addition to the traditional occupational bullying in which either a subordinate, a colleague or a superior harasses an employee. Teemu Kauppi (2015) researched the nature of cross-peer abuse encountered by teachers, in which pupils or their guardians acted as the bully. Among other things, the OAJ Educational Labor Barometer (2017) showed that teachers are faced with bullying by both pupils and their guardians. The aim of this study was to identify the methods used by teachers to manage and prevent cross-peer abuse. The research approach was qualitative and examined teacher experiences of the methods they applied when faced with or attempting to prevent cross-peer abuse. The material was acquired through a group-themed interview with four teachers and openly guided written accounts submitted by 14 (n = 14) teachers. In addition, two teachers wanted to respond verbally according to the instructions in the article. The data analysis method used in this study was content analysis. The main results of the study revealed that the teachers’ assumptions of the cause of bullying are in fact connected to the teachers’ coping strategies. The results also showed that recently graduated and inexperienced teachers felt that they themselves were the cause of the bullying and are consequently trying to change their behavior or even considered a career change. In these cases, the teachers also felt ashamed and attempted to conceal the bullying from their colleagues and superiors. In contrast, more experienced teachers believed the bullying was caused by the bully's personal issues or the result of other external reasons. In such cases, the teachers sought support from their social networks and attempted to solve the issue in a systematic way. The purpose of the study is to provide teachers with the methods and tools that their colleagues have used and found most effective. Feldt and Mäkikangas (2009) state that coping strategies can change over time and they can be developed. That is why I hope that through my research, teachers will learn ways to manage and prevent bullying quicker and more effectively.
Subject: Kiusaaminen
vertaisrajat ylittävä kiusaaminen
opettaja
selviytymiskeino
ennaltaehkäisy


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Isotupa_Maria_Pro_gradu_2019.pdf 1.547Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record