Järvisaaren savakkokäsityöt inkerinsuomalaisuuden ilmentäjinä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904101642
Title: Järvisaaren savakkokäsityöt inkerinsuomalaisuuden ilmentäjinä
Author: Rossow, Rauna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201904101642
http://hdl.handle.net/10138/300813
Thesis level: master's thesis
Abstract: Inkerinmaalle 1600-luvulta alkaen muuttanut suomalaisväestö muodosti lähtöpaikkansa mukaan nimetyt savakoiden ja äyrämöisten kansanryhmät. Murre, uskonto ja pukeutuminen erottivat nämä vähemmistöt toisistaan. Tutkielman tavoitteena on tarkastella inkerinsuomalaista ja erityisesti Inkerin savakoiden käsityöperinnettä. Aineistona ovat inkerinsuomalaisen Raija Pedakin omistamat ja valmistamat käsityöt, haastattelut, kirjoitukset, valokuvat, lehtileikkeet, piirrokset ja todistukset. Pedakin esineistöä verrataan kansallismuseon suomalais-ugrilaisissa kokoelmissa oleviin tekstiileihin. Tutkielmassa seurataan Pedakin äidinpuoleisen suvun käsityöhistoriaa neljässä polvessa. Huomio kiinnittyy erityisesti vuosisadan alun Inkerin Järvisaaren tekstiileihin kuten käspaikkoihin ja kansanpukuun, näiden valmistusmenetelmiin ja merkityksiin. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, millä tavoin Pedakin aineisto voi täydentää aiempaa tietämystä Inkerin savakoiden käsitöistä ja pukeutumisesta vuosisadan vaihteessa. Savakot ja äyrämöiset sulautuivat toisiinsa 1900-luvun alkupuolella, ja inkerinsuomalaisuus alkoi määrittää etnistä identiteettiä alaryhmien sijaan. Keskeisenä näkökulmana tutkielmassa on käsitöille annettujen merkitysten tarkastelu muuttuvissa historiallisissa olosuhteissa, aina vuosisadan alun maatalousvaltaisesta Inkeristä vallankumouksen ja neuvostoajan kriisien kautta tapahtuneeseen inkeriläisten kansalliseen heräämiseen. Tutkielmassa sovelletaan museoita varten kehitettyä merkitysanalyysia. Menetelmä koostuu valmistavista vaiheista, laajasta aineiston kontekstualisoinnista sekä perehtymisestä ja tiedonkeruusta. Lopuksi aineisto arvioidaan seitsemän kriteerin avulla. Nämä ovat edustavuus, autenttisuus, historiallinen ja kulttuurinen merkitys, elämyksellinen ja kokemuksellinen merkitys, yhteisöllinen merkitys, ideaalitila sekä hyödynnettävyys ja käytettävyys. Tutkielma osoittaa, että käsityöt voidaan nostaa inkeriläisyyden avainsymboliksi, suomen kielen ja luterilaisuuden rinnalle. Tunnusomaiset käsityöt ovat osaltaan pitäneet inkerinsuomalaista kulttuuria koossa, ja erityisen suureksi niiden merkitys kasvoi perestroikan ja inkeriläisten kansallisen heräämisen yhteydessä 1990-luvulla. Pedakin aineistosta nousevat esiin aiemmin vähälle huomiolle jääneet käspaikka luterilaisessa kodissa sekä kitska-päähine savakoiden kansanpuvun osana.The Finnish settlement has stayed in Ingria since the 17th Century. They formed two groups, Äyrämöinen and Savakko. These minorities were different from each other by their dialect, religion and dressing. The focus of this study is on Ingrian Finnish, especially the Savakko textile culture. Research material includes the textile collection of Ingrian Finnish Raija Pedak, her interviews, photographs, writings, newspaper cuttings, proofs and drawings. Comparison is based on objects found from the National Museums Finno-Ugric collections. Research is made by following the craft history in one family through four generations. This study examines textiles from Eastern Ingrian Järvisaari, especially the ritual cloth käspaikka, and the folk costume, their techniques and meanings. The aim of this study is to find out how the Pedak`s collection can reinforce studies of the Savakko textile culture in the early 1900s with new knowledge. After the groups of Savakko and Äyrämöinen assimilated, Ingrian Finnishness formed the primary ethnic identity. This study follows one family and the meanings given to crafts in changing historical contexts, from rural Ingria to the revolution and crises of the Soviet period and finally to the national awakening of the Ingrian Finns. The significance analysis method, created originally for museum objects, was applied in this study. The analysis follows different stages, starting with preparation. Then, research material is put in its broad historical context. After familiarization and data acquisition the research material is evaluated with seven criteria. These are representativeness, authenticity, historical and cultural significance, memorable significance, communal significance, ideal situation and usability. As a result, the study shows that the characteristic handcrafting can be understood as a key symbol of Ingrian Finnishness among with the Finnish language and Lutheranism. The folk costume and other textiles have significant position upholding the Ingrian Finnish culture. They played significant part especially during the perestroika and the national awakening of the Ingrian Finns. Notable in the Pedak`s research material are particularly the ritual cloth käspaikka in Lutheran home and the kitska-headdress as a part of the Savakko folk costume.
Subject: inkerinsuomalaisuus
savakot
kansanpuku
käsityö
avainsymbolit
Discipline: Käsityötiede
Craft Science
Slöjdvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record