Arktis-alpiinisten kasvien ja jäkälien lajirunsauteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu rakenneyhtälömallien avulla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905081873
Title: Arktis-alpiinisten kasvien ja jäkälien lajirunsauteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu rakenneyhtälömallien avulla
Author: Koskinen, Joona
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905081873
http://hdl.handle.net/10138/301580
Thesis level: master's thesis
Discipline: Maantiede
Abstract: Arktis-alpiininen tundra on globaalisti suhteellisen vähälajinen ja melko laajasti tunnettu ympäristö, jonka eliöyhteisöön vaikuttavien tekijöiden merkityksistä on tehty paljon tutkimusta. Tehdyssä tutkimuksessa on käytetty monia menetelmiä, mutta usein yhden selittävän tekijän lineaarisia regressiomalleja. Ekosysteemin laajemmalle ymmärrykselle on kuitenkin tarvetta. Rakenneyhtälömallinnuksessa (structural equation modelling, SEM) havaintoja tarkastellaan kaikkien muuttujien välisenä vaikutuskertoimien verkkona ja eri hierarkiatasojen muuttujien suhteellinen merkitys putkilokasvi, sammal- ja jäkäläyhteisössä otetaan huomioon. SEM auttaa tarkastelemaan arktis-alpiinisen ympäristön tuottajien lajirunsauksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Tässä tutkimuksessa käytettiin rakenneyhtälömallinnusta selvittämään, miten subarktisen ympäristön tekijät vaikuttavat putkilokasvien, sammalten ja jäkälien lajirunsauteen. 1200 tutkimusalaa kattava aineisto kerättiin Pohjois-Norjasta 165 km² kokoiselta alueelta. Jokainen tutkimusala sisälsi 4 kappaletta 1 m² kokoista ruutua, joista jokaisesta määritettiin putkilokasvit, sammalet ja jäkälät. Ympäristömuuttujina käytettiin topografiaa, tehoisaa lämpösummaa, NDVI:a, maaperän ominaisuuksia ja säteilyä. Merkittävin lajirunsauteen vaikuttava tekijä oli vihreän kasvillisuuden määrä (NDVI), jonka vaikutus kaikkien ryhmien lajirunsauteen oli unimodaali: NDVI:n kasvu lisäsi lajirunsautta tiettyyn pisteeseen asti, mutta kaikista vihreimmmillä alueilla lajirunsaus oli pienempi. NDVI:in vaikuttivat kasvukauden tehoisa lämpösumma ja lumen sulamispäivämäärä. Merkittävimmät vaikutukset olivat samankaltaisia kaikissa malleissa. Lumen vaikutus oli unimodaali putkilokasveihin ja jäkäliin, sammaliin vaikutus oli suora ja positiivinen. Muita merkitseviä tekijöitä olivat suhteellinen korkeus, säteily ja maaperän ravinteisuus. Maaperämuuttujalla ei havaittu vaikutusta jäkälien lajirunsauteen, kasveihin vaikutus oli positiivinen. Lämpötilan suora vaikutus kaikille lajiryhmille oli negatiivinen.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Koskinen_Joona_Pro_gradu_2019.pdf 1.438Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record