Politiikan ekologisoituminen liito-oravakonfliktissa : Tapaustutkimuksena Tampereen raitiotiehanke

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905151957
Title: Politiikan ekologisoituminen liito-oravakonfliktissa : Tapaustutkimuksena Tampereen raitiotiehanke
Author: Ilonen, Annukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905151957
http://hdl.handle.net/10138/301800
Thesis level: master's thesis
Discipline: Aluetiede
Abstract: 2000-luvulla on voimistunut yhteiskuntapoliittinen ajattelutapa, jossa ihmistä ei enää eroteta luontoympäristöstä erilliseksi. Tämän seurauksena ekologisesta tutkimuksesta kumpuavat käsitteet, ajatustavat ja teoriat ovat siirtyneet osaksi aluepolitiikkaa ja –suunnittelua. Samalla ekologinen tieto, teknologiaorientoituminen ja niiden luomat taloudelliset mahdollisuudet muodostavat toisiaan tukevan yhtälön, joka kontekstista riippuen voi kääntyä talouden esteeksi tai hyödyksi. Puhutaan politiikan ekologisoitumisen ilmiöstä, joka vaikuttaa Suomessa kaikilla aluesuunnittelun tasoilla. Se on aiheuttanut konfliktitilanteita kaavoituksessa, kun pyritään huomioimaan kasvava luontotiedon merkitys ja suojelemaan tiukasti suojeltavia direktiivilajeja, kuten liito-oravaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää kirjallisen aineiston ja asiantuntijahaastatteluiden perusteella, mistä liito-oravan suojelussa on kyse ja miten se linkittyy politiikan ekologiosoitumiseen sekä mistä johtuvat lajin suojelun kaavoituskonfliktit ja miten niitä voisi ratkaista? Tapaustutkimuksena tarkastellaan Tampereen raitiotiehanketta liito-oravakonfliktin ja siihen liittyvän politiikan ekologisoitumisen näkökulmasta. Tarkoituksena on kehittää samalla politiikan ekologisoitumisen käsitettä ja tuottaa uutta tietoa vallitsevasta vihertävästä yhteiskuntamuutoksesta. Liito-orava (Preromys volans) on Euroopan unionin alueella poliittisella päätöksellä luontodirektiivillä tiukasti suojeltu varttuneissa sekametsissä esiintyvä pienikokoinen yöaktiivinen nisäkäs. EU:n alueella lajia esiintyy Suomen lisäksi pieniä määriä Virossa ja mahdollisesti Latviassa. Unionin suojelupolitiikka vastaa valtiollisen suojelun ongelmaan, minkä seurauksena Suomessa paikallisesti varsin yleinen liito-orava on eri- tyistä suojelua vaativa direktiivilaji. Luontodirektiivi on implementoitu Suomen kansalliseen luonnonsuojelulakiin 1990-luvun lopulla, ja direktiivi kieltää lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen. Lisäksi liito-oravan suojelua ohjaavaa säätelyä sisältyy maankäyttö- ja rakennuslakiin, maa-aineslakiin ja metsälakiin. Suojelusta huolimatta Suomen liito-oravakannan arvioidaan taantuneen toisen maailmansodan jälkeisenä ajanjaksona, mutta laji on luokiteltu vain silmällä pidettäväksi. Luokituksen taustalla olevaa kannan laskentaa on kritisoitu. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo vuonna 2000 oli liito-oravan suojelun kannalta tärkeä lakiuudistus. Luonnonsuojelun ja liito-oravan sen osana kannalta lain keskeinen muutos oli alueiden käytön suunnittelun tavoitteisiin tehty lisäys ”luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyttämisestä”. Lisäksi pykälät kaavoituksen vuorovaikutteisuuden lisäämisestä ja vaikutusten arvioinnista ovat muuttaneet kaavoitusprosessia avoimemmaksi korostaen osallisten roolia, minkä seurauksena luontoharrastajien painoarvo kaavoituksessa on kasvanut. Osallisten kasvanut vaikuttamismahdollisuus kulminoituu kaavahankkeen osapuolten välisen yhteistyön kannalta valitettavan usein valitusoikeuteen, mutta toisaalta se tarjoaa osalliselle mahdollisuuden vaikuttaa lähiympäristöönsä ja esimerkiksi juuri liito-oravan suojeluun. Liito-oravan suosimat varttuneet sekametsät sijoittuvat usein kaupunkien läheisyyteen jopa aivan keskusta-alueelle, sillä kaupunkien ulkopuolella varttuneet sekametsät ovat vähentyneet ja pirstoutuneet tuotantotavoitteisen metsätalouden seurauksena. Kaupunkimetsiin kohdistuu useita käyttötarpeita, sillä ne voivat olla liito-oravan kotimetsiköitä, asukkaiden virkistyskäytössä, talousmetsiä ja kaavoituksen vara-alueita. Liito-oravan mieltyminen kaupunkimetsiin on haasteellista kaupunkien kasvutavoitteiden vuoksi, sillä asukasluvun kasvaessa kaupunkien viheralueita uhkaa yhdyskuntarakenteen laajeneminen ja tiivistyminen. Liito-oravan suojeluvelvoite on aiheuttanut kaavoituksessa useissa kaupungeissa konfliktitilanteita, mistä esimerkkinä Pirkanmaan pitkä liito-oravakonfliktihistoria ja sen tuoreena vaiheena Tampereen raitiotiehanke. Raitiotiessä on kyse poliittiselle päätöksenteolle ominaisesta arvottamisesta, jossa ekologiseksi ratkaisuksi markkinoidun raitiotien toteuttaminen tarkoittaa toisen ympäristöarvon eli luonnonsuojelun sivuuttamista. Politiikan ekologisoitumisen joustava luonne ilmenee raitiotieprosessissa, kun ekologinen tieto liito-oravasta kääntyy taloudellisia tavoitteita ja toimijoiden yhteistyötä vastaan. Talouden ja kaupungin kasvua ajaville ratikan kannattajille liito-orava on taloudellinen hidaste, joka hankaloittaa seudullista yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudulla. Liito-oravan suojelussa on nimenomaan kyse kaupungin paikallistason suojelun lisäksi seudullisesta yhteistyöstä dynaamisen lajin liikkuessa kuntarajoista piittaamatta.In the 21st century, there is an intensified social-political mindset, where people are no longer separated from nature. As a result concepts and theories of ecological research become part of regional policy and spatial planning. At the same time, ecological knowledge, technology orienta- tion and the economic potential created by them form an equilibrium between them. It may, depending on the context, turn to the barrier or benefit of the economy. Talking about the ecologicalization of politics which affecting all spatial planning levels in Finland. It has caused to conflicts in land use planning, when you try to take into account the importance of the nature of knowledge and to protect the directive species, such as flying squirrels. The aim of the study is to find out about the written material and the interviews with the peasants: what the flying squirrel conservation is all about and how it related to the ecologicalization of politics and what are the reasons for the species's conservation zoning conflicts and how can they be solved? As a case study, I will look at the Tramway project in Tampere, from the point of view of the flying squirrel’s conflict and ecologicalization of politics. At the same time, the aim is to develop the concept of ecologicalization of politics and to produce new information about the prevailing greenish social change. Flying squirrel is protect by a politically determined decision in the European Union area and it’s the small-scale night-life mammal which occurs grown up in mixed forests. In the EU, species occur in Finland and small quantities in Estonia and possibly in Latvia. Given that the EU is responding to the problem of state protection, the common species in Finland is the directive specie which requires special protection. The Habitats Directive has been implemented in Finland's National Nature Conservation Act at the end of the 1990s and the directive prohibits the eradication and deterioration of breeding and resting places of the species. In addition, the guiding regulation of the protection of the flying squirrel is included in the Land Use and Building Act, Land Act and Forest Law. Despite the protection of the flying squirrel population is estimated declined from the period after the Second World War in Finland, but the species is classified as held for an eye only. The calculation of population classification has been criticized. The entry into force of the Land Use and Building Act in 2000 was an important legal reform for the protection of the flying squirrel. A key change in the law had made land use planning objectives addition of "conservation of biodiversity and other natural values". In addition, the sections on increasing interaction and impact assessment of zoning have made the planning process more transparent and added the importance of nature enthusiasts. Influencing people often involves complaining about patterns, which is unfortunate. It offers residents the opportunity to influence the surrounding environment and protect nature, such as flying squirrels. Grown up in mixed forests of the flying squirrel favored often set in the cities, because the mixed forests have reduced and fragmented due to forestry in outside the cities. Urban forests directed to a plurality of user requirements, because it can be flying squirrel homeforests, residents recreational use, commercial forest and zoning residences area. Flying squirrel in the comfort of urban forests is challenging because growing cities expand and condense. The protection of the flying squirrel has caused conflict’s situations in many cities. An example of this is Pirkanmaa long flying squirrel conflict history and its recent case in Tampere’s tram project. The tramway is a matter of valuing of the political decision-making, where the construction the tram means ignoring another environmental value, nature conservation. The flexible nature of ecologicalization of politics is manifested in a tramway project, when ecological knowledge of the flying squirrel turns against economic goals and co-operation between actors. For people who benefit from economic growth and for the city's growth, the flying squirrel is a financial slowdown which complicates regional cooperation in Tampere urban area. Although the protection of flying squirrel is not just a matter of protecting the city's local level, but also regional co-operation, as the dynamic species moves away from the municipal boundaries.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record