Venäjänkielisen nado že -keskustelurutiinin suomennoksia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905212037
Title: Venäjänkielisen nado že -keskustelurutiinin suomennoksia
Author: Lyskova, Maria
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905212037
http://hdl.handle.net/10138/301950
Thesis level: master's thesis
Discipline: Suomen kieli ja kulttuuri
Finnish Language and Culture
finska språket och kulturen
Abstract: Tiivistelmä–Referat– Abstract Tutkielmassani tutkin venäjänkielisen nado že -keskustelurutiinin suomennoksia. Nado že -rutiinia käytetään affektisissa konteksteissa ilmaistaessa muun muassa hämmästystä, katkeruutta, empatiaa. Tutkielmani tavoitteena oli kuvailla suomen kielen affektisia keinoja tutkimalla nado žen suomennoksia. Halusin selvittää, löytyykö kyseiselle rutiinille yksi vakiintunut suomennos. Tämän lisäksi tarkastelin, millaisia kielellisiä keinoja suomentajat käyttävät nado žen vastineena ja mitä sivumerkityksiä niiden avulla ilmaistaan. Analysoin myös suomennosten affektisuusastetta ja käyttökonteksteja. Tutkimukseni aineisto koostuu 69 nado že -ilmauksen suomennoksesta. Aineistoni suomennokset ovat venäjänkielisen kaunokirjallisuuden suomennoksia. Teoriaosassa käsittelen, millaisilla kielellisillä keinoilla affektia ilmaistaan ja kuvailen kielen eri tasojen affektisia keinoja tarkemmin. Sen jälkeen siirryn tarkastelemaan kommunikeemeja eli rutiini-ilmauksia, joiden avulla voi muun muassa ilmaista affektia. Osoitan, että nado že on affektia välittävä kommunikeemi. Seuraavaksi käsittelen venäjän ja suomen hämmästyksen ilmaisukeinoja. Venäjässä hämmästyksen kuvailemiseen käytetään sanastollisia keinoja. Idiomaattisten idiomien avulla tunnetta ilmaistaan suoraan, tulkitaan ja arvioidaan. Nado že -rutiinia luokitellaan tunteita ilmaiseviin ilmauksiin, joita kutsutaan reaktiiveiksi tai emotiivisiksi kommunikeemeiksi. Suomessa affektia voi ilmaista morfosyntaktisella, syntaktisella ja sanastollisella tasolla. Syntaksin tasolla affektia ilmaistaan affektisten ilmausten, lohkeamien ja sanajärjestyksen avulla. Tarkastelen affektisia ilmauksia tarkemmin, koska se on tutkimani nado že -rutiinin yleisin käännöskeino. Sen jälkeen kerron puhekielisyyksien kääntämisestä ja esittelen puhekielisyyksien kääntämisen tutkimuksia, jotka osoittavat, että puhekielisyyksiä käytetään laajemmin alkuperäisteksteissä kuin käännöskirjallisuudessa. Analyysissa luokittelen suomennoksia käytetyn kielellisen keinon mukaan ja ryhmittelen suomennokset neljään isoon ryhmään: partikkelialkuiset, verbialkuiset, kysymyslauseet ja luokittelemattomat suomennokset. Esittelen ja kommentoin suomennoksia yleisyysjärjestyksessä. Analyysin lopussa esittelen suomennosten luokittelua niiden merkityksen ja affektisuuden mukaan. Tässä luokittelussa on 8 ryhmää: pelkkä hämmästystä; ihailua; epäilystä ja epäuskoa; katkeruutta ja pettymystä; myönnytystä; toisen henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä; samanmielisyyttä ja empatiaa ilmaisevat suomennokset ja affektisuudeltaan neutraalit suomennokset. Analyysini osoitti, että nado žen yleisin suomennoskeino on jo-partikkelin sisältävät ilmaukset, joiden avulla ilmaistaan pelkkä hämmästystä. Suomennoksista löytyy myös kielteisiä tunteita ilmaisevia rakenteita. Toisen puhujan sanoihin kohdistuvaa epäilystä ja epäuskoa ilmaistaan vai-alkuisilla fraaseilla ja katsos vain -ilmauksella. Katkeruutta ja pettymystä välitetään että +verbi+-kin ja onhan-alkuisen fraasin avulla. Infinitiivirakenteilla, eikö- ja miten-alkuiset kysymyksillä kritisoidaan toisen henkilön toimintaa. Näiden lisäksi aineistostani löytyy suomennoksia, joiden avulla ilmaistaan myönteisiä tunteita, tarkemmin ihailua ja empatiaa. Onpa-rakenteet, kuinka -kin -lause ja kylläpä-alkuset ilmaukset välittävät ihailua. Kylläpä-alkuinen rakenne ilmaisee myös tietyissä konteksteissa myönnytystä. Samanmielisyyttä ja empatiaa ilmaistaan sanos muuta -ilmauksen avulla. Outo- ja hämmästynyt -sanan sisältävät aineistotapaukset ovat affektisuudeltaan neutraaleja. Analyysini osoitti, että suomentajat ovat käyttäneet nado žen vastineena erilaisia eksklamatiivisia rakenteita, leksikaalisia ja kieliopillisia keinoja. Tutkimukseni antaa ymmärryksen suomen kielen eksklamatiivisten keinojen laajuudesta.
Subject: affekti
affektiset keinot
eksklamatiivilauseet
partikkelit
käännöskieli


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lyskova_Maria_Pro-gradu_2019.pdf 851.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record