Erityisen tuen oppilaan itsetunto erityisluokalla : Tutkielma erityisluokan oppilaiden itsetunnosta suhteessa yleisopetuksen oppilaiden itsetuntoon

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905212067
Title: Erityisen tuen oppilaan itsetunto erityisluokalla : Tutkielma erityisluokan oppilaiden itsetunnosta suhteessa yleisopetuksen oppilaiden itsetuntoon
Author: Vantala, Niko-Janne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201905212067
http://hdl.handle.net/10138/301967
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Erityisluokkien oppilaiden itsetuntoa suhteessa yleisopetuksen oppilaiden itsetuntoon on tutkittu kansainvälisellä tasolla varsin laajasti. Tutkimustulokset ovat olleet kuitenkin varsin ristiriitaisia. Itsetunnon mittaamiseen onkin havaittu liittyvän paljon haasteita. Ongelmina ovat olleet mm. itsetunnon määrittely ja erilaisten itsetuntomittareiden suuri määrä sekä epäjohdonmukaisuus siinä, mitä itsetuntoa ollaan kulloinkin mittaamassa. Tutkielmassa tutkitaan neljän espoolaisen yläkoulun erityisluokkien oppilaiden itsetuntoa suhteessa yleisopetuksen oppilaiden itsetuntoon. Samalla tarkastellaan yleisopetuksessa opiskelevien tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden itsetuntoa suhteessa erityisluokkien ja yleisopetuksen yleisen tuen oppilaisiin. Lisäksi tutkitaan edellä mainittujen oppilasryhmien itsetunnon osa-aluekohtaisia eroja akateemisen, fyysisen ja sosiaalisen itsetunnon alueilla. Lopuksi tarkastellaan myös sukupuolten välisiä ja luokka-astekohtaisia eroja oppilaiden kokemassa itsetunnossa sekä vertaillaan kahden eri itsetuntomittarin yhdenmukaisuutta. Tutkimus on replikaatiotutkimus, jonka tarkoituksena on verrata tuloksia kolmen vuoden takaisen kandidaatintutkielmani tuloksiin sekä samalla myös laajentaa ja syventää niitä. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana neljästä espoolaisesta ylä- ja yhtenäiskoulusta. Aineisto kerättiin kahdella itsetuntomittarilla eli Rosenbergin itsetuntomittarilla (RSE) ja State Self-Esteem scale -mittarilla (SSES) yhteensä 148 yläkoulun oppilaalta. Yleisopetuksen oppilaita vuosiluokilta 7‒9 oli 97 ja erityisluokkien oppilaita 51. Yleisopetuksen oppilaista 17 opiskeli joko tehostetun tai erityisen tuen päätöksellä. Erityisluokkien oppilaat opiskelivat Espoon alueellisilla oppimisen laajoja erityisvaikeuksia kuntouttavilla erityisluokilla, jotka toimivat yleisopetuksen kouluissa. Tutkimustulokset analysoitiin kvantitatiivisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Erityisluokkien ja yleisopetuksen oppilaiden välisessä itsetunnossa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja kummallakaan mittarilla tarkasteltuna, joten tämä tutkimustulos on yhdenmukainen kandidaatintutkielmassa saatujen tulosten kanssa. Myöskään yleisopetuksen yleisen tuen (n=80), erityisluokkien (n=51) ja yleisopetuksen tehostetun ja erityisen tuen (n=17) oppilaiden välillä ei tilastollisesti merkitseviä eroja itsetunnon suhteen havaittu. Sen sijaan luokka-astekohtaisessa tarkastelussa havaittiin, että erityisluokkien oppilailla oli 9. luokka-asteella tilastollisesti merkitsevästi korkeampi yleinen itsetunto (RSE-mittari) kuin yleisopetuksen oppilailla. Itsetunnon osa-aluekohtaisessa tarkastelussa puolestaan havaittiin, että sekä erityisluokkien että yleisopetuksen tukipäätöksillä opiskelevilla oppilailla oli korkeampi sosiaalinen itsetunto kuin yleisopetuksen yleisen tuen oppilailla. Lisäksi yleisopetuksen tukipäätöksillä opiskelevilla oppilailla havaittiin kahta muuta ryhmää korkeampi fyysinen itsetunto. Silmämääräisesti itsetuntopisteiden keskiarvoja vertailtaessa havaittiin hieman yllättävästi, että yleisopetuksen tukipäätöksillä opiskelevilla oppilailla oli kahta muuta ryhmää korkeammat itsetuntopisteet kaikilla kolmella itsetunnon osa-alueella, vaikka tilastollinen merkitsevyys koski vain edellä mainittuja. Sukupuolten välisessä tarkastelussa havaittiin, että pojilla oli tyttöjä korkeampi itsetunto. Sama tulos saatiin myös kandidaatintutkielmassa. Luokka-astekohtaisessa tarkastelussa havaittiin kuitenkin, että tilastollinen merkitsevyys sukupuolten välillä koskee vain 7. luokka-astetta. Silmämääräisesti havaittiin, että pojilla näyttäisi olevan parempi itsetunto erityisluokilla kuin yleisopetuksessa ja tytöillä puolestaan päinvastoin. Luokka-asteiden välillä ei kokonaisaineistossa havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja oppilaiden itsetunnossa. Itsetuntomittareiden välisessä korrelaatiotarkastelussa havaittiin käytettyjen mittareiden välillä voimakas positiivinen ja tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys.Objectives. There has been a wide range of international studies of self-esteem between students in regular classes and special classes. However, research has yielded conflicting results. Some studies report lower self-esteem levels among students in special classes, while others note no differences. Throughout the history of research on self-esteem, there have been concerns that the concept was poorly defined and there were a large number of self-esteem instruments poorly correlating with one another. The purpose of this study is to compare the self-esteem of students in special classes and in regular classes in four secondary schools in grades 7 through 9 in the city of Espoo. Along with the global self-esteem also academic, social and physical domains of self-esteem are studied. The difference in self-esteem between the students with and without special educational needs in regular classes is also studied and compared with the students in special classes. The difference in self-esteem between the genders and the grade levels is compared and the equivalence of the two self-esteem measures is analysed. Methods. The data was collected between November 2018 and February 2019 in four secondary schools in Espoo. Self-esteem was assessed with two different self-esteem measures, the Rosenberg Self-Esteem scale (RSE) and the State Self-Esteem scale (SSES) among 148 students. The participants included 97 students in regular classes and 51 students in special classes. 17 students in regular classes had special education needs. All the students in special education classes were classified as having learning disabilities. Results and Conclusions. Results indicate that there is no difference in general self-esteem between students in regular and special classes. No difference was found with either selfesteem measures. Neither was there any difference in self-esteem between the students in special classes, the students with special education needs (SEN) in regular classes and the students without special education needs (non-SEN) in regular classes. However, the students in special classes had higher global self-esteem (RSE) in the 9th grade than the students in regular classes. Differences in domain-specific self-esteem were also found. Both the students in special classes and the SEN students in regular classes scored higher in social domain of self-esteem than the non-SEN students in regular classes. The SEN students in regular classes also scored higher than the other two groups in physical domain of self-esteem. The difference in self-esteem between genders was obvious and statistically significant: the boys had higher self-esteem scores than girls with both scales. However, as different grades were compared, the only statistically significant difference between genders was found with the seventh-graders. The correlation of the two self-esteem measures was high and statistically significant.
Subject: Itsetunto
minäkäsitys
globaali itsetunto
osa-aluekeskeinen itsetunto
erityisluokkamuotoinen opetus
yleisopetus
inklusiivinen koulu
Discipline: Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka
Erityispedagogiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vantala_Niko-Janne_Pro_gradu_2019.pdf 1.252Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record