Maapuun vaikutus kuluneen kaupunkimetsän uudistumiseen helsinkiläisillä tutkimusaloilla vuosina 1998-2010

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906052306
Title: Maapuun vaikutus kuluneen kaupunkimetsän uudistumiseen helsinkiläisillä tutkimusaloilla vuosina 1998-2010
Author: Savolainen, Inga
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906052306
http://hdl.handle.net/10138/302591
Thesis level: master's thesis
Abstract: Metsät ovat merkittävä osa Suomen luontoa ja etenkin kaupungeissa tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä. Kaupunkimetsät ovat luonnollisen dynamiikan ja jatkuvan, voimakkaan virkistyskäytön muokkaamia kokonaisuuksia. Maapallon väestö kaupungistuu ja kaupungit kattavat entistä suuremman osan maapallon pinta-alasta, jolloin kaupunkiluonnon merkitys korostuu. Helsinkiläiset kaupunkimetsät ovat kovassa käytössä, ja virkistyskäytön aiheuttama voimakas kuluminen, etenkin rakennetuilta ulkoilureiteiltä poikkeaminen, uhkaa metsien uudistumista. Intensiivisen virkistyskäytön on osoitettu olevan yhteydessä kaupunkimetsän metsänpohjan kulumiseen ja uudistumiskyvyn heikkenemiseen. Virkistys kaupunkimetsissä on kaupunkilaisille tärkeää, eikä virkistyskäytön voimakas rajoittaminen ole mielekästä. Uudistumiselle suotuisia alueita voidaan luoda ja suojella keskittämällä metsänpohjan kulumista metsänkäyttäjien kulkua ohjaamalla. Luonnolliset esteet, kuten maapuut, ovat metsänkäyttäjien kulun ohjaamiseen sopiva ratkaisu niiden esteettisyyden ja ekologisten lisähyötyjen vuoksi. Olennaisinta on kuitenkin niiden toimivuus metsänkäyttäjien kulun ohjaajina, jota tässä tutkimuksessa lähdettiin selvittämään. Vuonna 1998 Helsingin kaupunkimetsäalueille perustettiin 18 koealaa sen tutkimiseksi, voisiko maapuusta olla hyötyä kulun ja tallauksen rajaamisessa ja sen myötä taimettumisen tukemisessa. Koealat olivat suorakaiteisia ja kooltaan 225-550 m². Ensimmäisen aineistonkeruun jälkeen, vuonna 1998, koealoilla suoritettiin käsittelyt; maapuu-käsittelyssä koealoille kaadettiin puu, aukko-käsittelyssä koealoille kaadettu puu vietiin pois, jolloin saatiin aikaan aukko lehvuskerrokseen. Aukko-käsittely toimi menetelmäkontrollina. Kumpaakin käsittelyä kohden oli kuusi alaa, ja lisäksi kuusi kontrollialaa. Koealoilta kerättiin aineisto vuonna 1998 ennen käsittelyä, sekä vuosina 2000 ja 2010 käsittelyn jälkeen kartoittamalla taimet (< 200 cm), puut (> 200 cm), maapuut ja kuluneisuuslohkot. Kartta-aineisto muunnettiin digitaaliseen muotoon paikkatieto-ohjelmiston (ArcMap) avulla ja muokattiin analysoitavaan muotoon Microsoft Excelissä. Aineiston analysointiin käytettiin Rstudiota. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä maapuun toimivuudesta kuluneen kaupunkimetsän uudistumisen tukijana. Taimi-intensiteetti oli tutkimusaloilla korkeimmillaan maapuun välittömässä läheisyydessä. Selkeimmin taimien spatiaaliseen jakautumiseen tutkimusaloilla vaikutti kuluneisuusluokka (asteikolla 0-4), siten että kuluneisuusluokassa 0 taimi-intensiteetti oli korkein ja kuluneisuusluokissa 3 ja 4 matalin. Tämän tutkielman perusteella maapuulla voidaan olettaa olevan taimien esiintymiseen välillinen positiivinen vaikutus kulumattoman metsänpohjan lisäämisen myötä. Tutkimuksessa käytetyt analyysimallit osoittivat, että maapuulla oli vaikutusta tutkimusalojen taimiainekseen, mutta eivät onnistuneet kuvaamaan tutkimaamme ilmiötä tyhjentävästi. Analyysimallien kehittelyn tuloksena saamme toivottavasti lähitulevaisuudessa yksityiskohtaisempaa tutkimustietoa maapuun merkityksestä kuluneen kaupunkimetsän uudistumiselle.Woodlands are a significant part of the Finnish nature and especially in cities an important source of wellbeing of the citizens. Urban woodlands are entities shaped by natural dynamics and intensive recreational pressure. As the population of the Earth is urbanizing and urban areas cover constantly increasing proportion of the Earths surface the meaning of urban nature is getting more important. Intensive recreational use, especially outside established routes, is posing a threat on the regeneration of the urban woodlands in Helsinki region. Intensive recreational use has been shown to be associated with the depletion of urban woodlands and the deterioration of regenerative capacity. Recreation in urban forests is important for the city dwellers, and a strong restriction on recreational use is not meaningful. The areas favorable to renewal can be created and protected by focusing the wear of the forest floor by controlling the passage of forest users. Natural barriers, such as downed logs, are a suitable solution for controlling the passage of forest users because of their aesthetic and ecological benefits. However, the most important thing is to figure out how they function as the drivers of the passage of forest users, which was explored in this study. In 1998, 18 experimental plots were established in worn urban woodland parcels in Helsinki region to investigate whether downed logs could be useful in limiting the passage and wear of the forest floor and thereby supporting sapling establishment. The plots were rectangular in shape and 225-550 m² in size. After the first data collection, in 1998, the treatments were conducted; in the log treatment, a tree was downed into the plot, in the gap treatment the downed tree was taken out of the plot to create a just a hole in the canopy. Gap treatment functioned as a procedural control. There were six experimental plots for each treatment, plus six control plots. Data from the experimental plots was collected in 1998 prior to the treatment, and again in 2000 and 2010 after the treatments. The map data was converted to digital format using GIS (ArcMap) and edited in Microsoft Excel to be analyzed in Rstudio. The results of the study give an indication that downed logs can be functional in supporting the regeneration of urban woodlands. The intensity of the seedlings on the experimental plots was highest in the immediate vicinity of the downed logs. The spatial distribution of seedlings on the experimental plots was most influenced by the wear class (on a scale of 0-4), so that in the wear class 0 the seedling intensity was the highest and in wear classes 3 and 4 the lowest. On the basis of this study, downed logs can be expected to have an indirect positive effect on the occurrence of seedlings through the addition of unworn forest floor. The statistical models used in the study showed that downed logs had an effect on the sapling material of the experimental plots, but failed to fully describe the studied phenomenon. As a result of the development of statistical models, we will hopefully receive more detailed information on the significance of downed logs for the regeneration of worn urban woodlands in the near future.
Subject: kaupunkimetsät
virkistyskäyttö
luonnolliset esteet
kuluminen
uudistuminen
Discipline: ympäristöekologia
Environmental Ecology
miljöekologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Inga_Savolainen_Pro_gradu_2019.pdf 1.900Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record