Unkarilaisten suomen kielen opiskelijoiden sana- ja äännekestojen tarkastelua kaksitavuisissa sanoissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906112554
Title: Unkarilaisten suomen kielen opiskelijoiden sana- ja äännekestojen tarkastelua kaksitavuisissa sanoissa
Alternative title: Word and sound durations of Hungarian Finnish students in disyllabic words
Author: Vikstedt, Maria
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906112554
http://hdl.handle.net/10138/302743
Thesis level: master's thesis
Discipline: Fonetiikka (yleinen linja)
Phonetics (General Phonetics)
Fonetik (allmänna linjen)
Abstract: Tavoitteet: Tutkielmassa tarkastellaan unkarinkielisten suomen kielen opiskelijoiden sana- ja äännekestoja kaksitavuisissa yhden tahdin muodostavissa sanoissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tuottavatko unkarinkieliset puhujat suomen kielen tahtiin perustuvan kvantiteetin suomenkielisen puhujan lailla. Tätä tarkastellaan sekä luetussa että matkitussa puheessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millaisia muutoksia opiskelijoiden sana- ja äännekestoissa tapahtuu suomen kielen opiskelun alkuvaiheessa. Suomen ja unkarin prosodiaa on tutkittu runsaasti, mutta tämänkaltaista kestojen tarkastelua ei ole tiettävästi aiemmin toteutettu. Menetelmät ja aineisto: Tutkimus koostuu puheentuottokokeesta, akustisesta analyysista sekä tilastollisesta tarkasteluosuudesta. Tutkimukseen osallistui neljä unkarinkielistä henkilöä, jotka olivat aloittaneet suomen kielen opiskelun tutkimusajanjakson alussa. Koeasetelma toistettiin kuukauden välein, yhteensä kolme kertaa syyslukukauden aikana. Puheentuottokokeessa oli kolme osiota: lukutehtävä, matkimistehtävä ja lukutehtävä uudelleen. Koeaineisto koostui kaksitavuisista suomen kielen sanoista ja suomen kielen mukaisista epäsanoista, jotka olivat rakenteeltaan CVCV ja CVCCV -sanoja. Tutkimuksessa analysoitiin yhteensä 3837 sanaa. Suhteellisia äännekestoja tarkasteltiin tilastollisesti parittaisten t-testien sekä lineaarisen sekamallin (linear mixed effects model) avulla. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksen perusteella unkarinkieliset koehenkilöt tuottavat suomen kielen tahtiin perustuvat kestot natiivin suomenpuhujan tapaan. Tilastolliset analyysit osoittivat, että CVCV ja CVCCV -sanojen vokaalien suhteellisissa kestoissa suomen puhujan ja koehenkilöiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero. Vokaalien käyttäytyminen eri sanarakenteissa oli kuitenkin molemmilla samanlaista: sanan ensitavun ollessa lyhyt, oli toisen tavun vokaali pidempi kuin silloin, kun sanan ensimmäinen tavu oli pitkä. Sanarakenteen CVCCV mukaisissa sanoissa vokaalien kestosuhde oli siten suurempi kuin rakennetta CVCV edustaneissa sanoissa. Suhteellisten vokaalikestojen tarkastelu antaa viitteitä siitä, että unkarinkielisillä on luontainen kyky tuottaa suomen kielen tahtiin perustuva kvantiteetti. Koska unkarin prosodiassa vastaavaa tutkimusta ei tiettävästi ole tehty, olisi luonteva jatkotutkimuskohde tutkia ilmiötä unkarilaisilla testisanoilla. Olisiko mahdollista, että kuten suomi ja viro, myös unkari olisi tahtiajoitteinen? Myös muiden kuin suomalais-ugrilaisten kielten puhujien kvantiteetin tuottamisen tutkimus vastaavalla koeasetelmalla olisi mielenkiintoinen ja kannatettava tutkimuskohde.Goals: The aim of this study is to examine how Hungarian Finnish language students produce word and sound durations in disyllabic words that consist of one foot. The focus of this study was to find out, do Hungarian speakers produce the foot-based durations the same way Finns do. These are examined from the very beginning of the students’ Finnish studies and changes in vowel durations are investigated both in read and imitated speech. Finnish and Hungarian prosody has been studied quite a lot, but as far as is known this kind of study of durations has not been done before. Methods and materials: This study consisted of speech production experiment, acoustic analysis and statistical analyses. Four students who had only just started their Finnish studies in the beginning of the investigation took part in the experiment. The experiment was repeated similarly three times during fall semester, so that each subject took part in the experiment three times. The speech production experiment had three parts: reading, imitating and reading again. The test material consisted of disyllabic words, both Finnish words and pseudo words, and the word structures were CVCV and CVCCV (where CC was always a geminate). Altogether 3837 words were analyzed in the study. The relative vowel durations were studied statistically using t tests and linear mixed effects model. Results and conclusions: Based on this study, Hungarian subjects produce Finnish foot-based durations very similarly to a native Finnish speaker. Although the statistical analyses showed that there was a significant difference in the relative vowel durations in CVCV and CVCCV words between the Finnish speaker and subjects, overall the vowels behaved the same way in their speech in different word structures. When the initial syllable was light, the second-syllable vowel was longer than when the initial syllable was heavy. In the CVCCV words then the subjects’ relative vowel durations were longer than in CVCV structured words. The examination of the relative vowel durations indicates that Hungarian speakers have an underlying ability to produce Finnish foot-based quantity. A natural subject for further study would be an examination of this phenomena with Hungarian test words, since the foot-based durations has not presumably been studied in Hungarian language. Could it be possible that Hungarian quantity system was foot-timed likewise Estonian and Finnish? Also, examination of the quantity production of other than Finno-Ugric language speakers would be interesting and welcomed topic for future research.
Subject: unkarin kieli
suomen kieli
prosodia
kvantiteetti
kesto
tahtiajoitteisuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Vikstedt_Maria_Pro_gradu_2019.pdf 1.350Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record