"Doverjaj, no proverjaj?" : Tracing the roots of political trust in contemporary Russia

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132845
Title: "Doverjaj, no proverjaj?" : Tracing the roots of political trust in contemporary Russia
Author: Mitikka, Eemil
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132845
http://hdl.handle.net/10138/302874
Thesis level: master's thesis
Abstract: Luottamus on yksi avainkäsitteistä analysoitaessa sitä, miten voidaan ylläpitää samanaikaisesti sosiaalista järjestystä ja sosiaalista monimuotoisuutta nyky-yhteiskunnissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet luottamuksen korreloivan esimerkiksi korkeamman talouskasvun, hyvän hallinnon, korkeamman koulutustason sekä subjektiivisen hyvinvoinnin kanssa. Luottamuksen rakentaminen on kuitenkin haastavaa, etenkin entisissä neuvostomaissa. Nämä havainnot antavat aihetta kokonaisvaltaisemmalle ja syvällisemmälle alueelliselle luottamuksen tutkimukselle. Tämä pro gradu tutkielma tutkii poliittisen luottamuksen dynamiikkaa nyky-Venäjällä, ja tutkielman innoittajina ovat W. Mishlerin ja R. Rosen (2001, 2005) tutkimukset. Mishler ja Rose (2001) tutkivat poliittisen luottamuksen syntymiseen johtavia syitä Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa 1990-luvun lopulla. Heidän mukaansa sosiodemografiset tekijät selittävät heikosti poliittisen luottamuksen vaihtelua jälkisosialistisissa maissa, kun taas ihmisten subjektiiviset näkemykset instituutioiden poliittisesta ja taloudellisesta toiminnasta korreloivat merkittävästi poliittisen luottamuksen kanssa. Tämän perusteella Mishler ja Rose päättelivät poliittisen luottamuksen olevan rationaalinen reaktio instituutioiden harjoittamaa politiikkaa kohtaan Itä-Euroopan entisissä neuvostomaissa. Tässä mielessä poliittinen luottamus näyttää mukailevan kyseisissä maissa venäläistä sanontaa ”doverjaj, no proverjaj” (”luota, mutta varmista”). Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka relevantti edellä mainittu argumentti on nyky-Venäjän kontekstissa. Käytännössä tämä toteutetaan tekemällä eräänlainen toistokoe Mishlerin ja Rosen mallista, sekä analysoimalla toistokokeen tuloksia kriittisesti viimeaikaisien Venäjä-tutkimuksen näkökulmien valossa. Tutkielman analyyttisessä mallissa käytetään Life in Transition Surveyn tuoreimman kierroksen (LiTS III) dataa. Analyysimenetelminä käytetään pääkomponenttianalyysiä sekä pienimmän neliösumman menetelmän regressiota. Analyysimallien tulokset ovat yleisesti ottaen linjassa Mishlerin ja Rosen tulosten kanssa: Subjektiiviset näkemykset venäläisten instituutioiden poliittisesta ja taloudellisesta toiminnasta olivat mallin mukaan kaikkein merkittävimmin yhteydessä poliittiseen luottamukseen nyky-Venäjällä, kun taas sosiodemografisten tekijöiden vaikutus oli vähäinen. Hypoteesi poliittisesta luottamuksesta rationaalisena reaktiona poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen on kuitenkin ristiriidassa tuoreen Venäjän taloutta ja poliittista kehitystä koskevan datan ja tutkimuksen kanssa, sillä Venäjän talous on ollut stagnaatiossa tai jopa laskenut viime vuosien aikana, ja samaan aikaan sisäpolitiikassa vallanpitäjien otteet ovat kiristyneet. Tämä puolestaan viittaa siihen, että poliittinen luottamus saattaa heijastella muutakin kuin rationaalista reaktiota instituutioiden toimintaa kohtaan Venäjällä. Poliittisen luottamuksen vaihtelu ajan mittaan Venäjällä puolestaan kielii siitä, että poliittinen luottamus ilmentää ihmisten arvioita instituutioiden harjoittamasta politiikasta, mutta tutkielmassa esitettyjen havaintojen valossa näiden arvioiden täsmällisyys ja rationaalisuus on kuitenkin kyseenalaista.Trust is one the key concepts in analyzing the maintenance of social order and diversity in modern societies. Previous studies have reported that trust correlates, for instance, with higher economic growth, better governance, higher levels of education and subjective wellbeing. However, former Soviet countries face particular problems in developing the habits of trust. These observations of trust call for a more comprehensive and in-depth areal understanding of the concept. The present thesis examines the dynamics of political trust in contemporary Russia, and draws inspiration from W. Mishler and R. Rose’s (2001, 2005) studies of political trust. Mishler and Rose (2001) studied the origins of political trust in post-Communist Eastern European countries in the late 1990s. Their main finding was that while socio-demographic factors explain poorly the variance of political trust in post-Soviet sphere, the individual perceptions of political and economic performance of the institutions correlate significantly with it. Thus, they advance that political trust is a rational response to institutional performance in those countries. In this regard, political trust in Eastern European countries seems to adhere to conditions of the Russian proverb “doverjaj, no proverjaj” (“trust but verify”). This thesis aims to examine how relevant the aforementioned argument is in the context of contemporary Russia. This examination is done by conducting a kind of replicate analysis of Mishler and Rose’s model. Moreover, a critical evaluation of the results of thesis’ model is given by applying recent insights from Russian studies. The data for the thesis’ model are drawn from the third round of the Life in Transition survey (LiTS III). Analyses were performed using principal component factor analysis and ordinary least squares linear regression models. In general, the results of the thesis’s model are consistent with those of Mishler and Rose (2001): the subjective perceptions of political and economic performance of Russian institutions were the most significant domains associated with political trust in modern Russia, whereas socio-demographic factors had only a minuscule effect in shaping it. However, the hypothesis about political trust as a rational response to political and economic performance contradicts with the recent data and research on Russian economy and politics: economy has stagnated or even fallen in Russia during recent years, and, at the same time, Russian domestic policy has become increasingly repressive. These observations suggest that political trust might be a reflection of something else than mere rational response to institutional performance in Russia. On the other hand, the fluctuation of the Russian political trust implies that it presents evaluative attitudes toward institutions, but in the light of the evidence of this thesis, the level of rationality of these evaluative attitudes remains unclear and questionable.
Subject: political trust
Russian studies
contemporary Russian history
authoritarianism
trust theories
Russian sociology
public opinion studies
area and cultural studies
Discipline: Yhteiskuntapolitiikka
Social and Public Policy
Samhällspolitik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mitikka_Eemil_Pro_gradu_2019.pdf 488.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record