Kuitenkin me elettäis sitä elämää, ihan niin kuin ennenkin : Ikääntyvien puoliso-omaishoitajien kokemuksellinen hyvinvointi omaishoidon arjessa

Abstract

Väestön ikääntyminen merkitsee sitä, että tarvitaan erilaisia ratkaisuja ikääntyvän väestön palvelujen ja hoivan järjestämiseksi. Ikäihmisten kotona asumista on pyritty edistämään tukipalvelujen ja omaishoidon kehittämisellä.

Omaishoitajalla yleisesti tarkoitetaan henkilöä, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairauden, vammaisuuden tai muun seikan vuoksi ei selviydy arjestaan yksin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneitä puoliso-omaishoitajia, jotka auttoivat omaa aviopuolisoaan, joka ei sairauden vuoksi kyennyt selviytymään kotona omatoimisesti.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää puolisoaan hoitavien, ikääntyvien omaishoitajien kokemuksellista hyvinvointia arjessa. Omaishoitajien hyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa hyvinvoinnin ulottuvuuksien (sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja elintaso) avulla. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puoliso-omaishoitajia haastatellen. Omaishoitajat olivat solmineet omaishoidon sopimuksen kunnan kanssa ja toimivat virallisina omaishoitajina puolisoilleen. Omaishoitajat hoitivat yli 65–vuotiaita puolisoitaan kotona. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin sisällön analyysimenetelmällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan omaishoitajien mahdollisuus vapaa-aikaan ja itsensä toteuttamiseen olivat vähentyneet omaishoidon myötä. Kaikilla omaishoitajilla ei ollut mahdollisuutta pitää kokonaisia päiviä vapaata hoivasta, jolloin vapaa-aika rajoittui lyhyisiin, muutamien tuntien pituisiin hetkiin. Omaishoitajien mahdollisuudet harrastaa olivat vähentyneet ja omia aikaisempia harrastuksia oli jätetty pois. Harrastuksia, joita voitiin toteuttaa kotona tai sen lähipiirissä oli useimmilla omaishoitajilla. Tutkimukseen osallistuneet omaishoitajat olivat hoitaneet puolisoa jo paljon ennen virallista omaishoitajuutta. Omaishoitajien sosiaaliset verkostot ja läheiset ihmissuhteet ovat omaishoitajille erittäin tärkeitä. Ilman läheisten ihmisten apua ja tukea ei omaishoitajan vapaapäivien pitäminen olisi onnistunut. Läheisten ihmisten tuki oli monipuolista ja auttoi omaishoitajia jaksamaan. Osalla omaishoitajista ei ollut ketään läheisiä ihmisiä, jotka olisivat voineet tulla omaishoitajan avuksi, jos apua olisi omaishoidon tilanteissa tarvittu. Tutkimuksen tulosten mukaan omaishoitajien saamat tukipalvelut omaishoitajat kokivat jokseenkin riittävinä omaan tilanteeseen nähden. Omaishoitajat toivoivat tukea ja asiantuntijatietoa muistisairaan puolison hoitoon ja sairaudesta johtuvien käytösongelmien käsittelemiseen. Omaishoidon toimintakeskuksen palvelut, vertaistukiryhmät ja muut ryhmät omaishoitajat kokivat erittäin tärkeiksi.