Osallistava ja toiminnallinen ruokakasvatus kotitalousopetuksen ja ruokapalveluiden yhteistyönä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142955
Title: Osallistava ja toiminnallinen ruokakasvatus kotitalousopetuksen ja ruokapalveluiden yhteistyönä
Author: Suonpää, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142955
http://hdl.handle.net/10138/303148
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan ruokakasvatuksen toiminnallisia ja oppilaita osallistavia mahdollisuuksia peruskoulun kotitalousopetuksessa ja kouluruokailussa. Tarkoituksena on selvittää, miten kotitalousopetusta ja kouluruokailua voitaisiin yhdistää niin, että ruokakasvatuksen tavoitteet, kuten ruokatajun kehittyminen, täyttyisivät. Tutkimuksen taustan muodostivat aiempi tutkimus ruoka-kasvatuksesta ja kouluruokailusta, osallisuudesta sekä valtakunnalliset opetuksen ohjausasiakirjat. Kouluruokailua ruokakasvatuksen formaalina oppimisympäristönä ei ole Suomessa juurikaan tutkittu. Osallistamalla oppilaat ruokakasvatukseen saavutetaan parhaassa tapauksessa elinikäiselle oppimi-selle ja hyvinvoinnille merkittäviä tavoitteita sekä lisätään kouluruokailussa monipuolisesti syövien oppilaiden määrää. Menetelmät. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Yksilöhaastattelut toteutettiin kolmessa helsinkiläisessä koulussa. Haastateltavat olivat joko koulun kotitalousopettajia tai ruokapalvelun esimiehiä. Yhteensä informantteja oli kuusi ja haastattelujen kesto oli 17–35 minuuttia. Haastatteluista kertyi 62 liuskaa sanatarkkaa litteraattia. Aineiston analyysi suoritettiin teemoittelun keinoin. Tulosten tulkinnan tukena on hyödynnetty osallisuuden määritelmää (Niemi ym., 2018) ja ruokatajun kolmikehämallia (Janhonen ym., 2018). Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousivat esiin kolme pääteemaa: kouluruokailun kasvatuksel-linen potentiaali, oppilaslähtöinen kehittämistoiminta ja osallisuus sekä koulun aikuiset ruokakasva-tusyhteistyön mahdollistjina. Haastateltavien ruokakasvattajuuden kokemus näyttäytyi merkitykselli-senä tekijänä formaalin ruokakasvatuksen taustalla ja kokemuksen tunne eroaa ruokapalveluhenki-löstön ja opettajien välillä. Yhteistyössä toteutettua ruokakasvatusta edistivät erilaiset projektit, koulun juhlat, pyrkimys osallisuuteen, kestävän kehityksen teemat sekä ammattikuntien väliset hyvät suhteet. Toisaalta sekä opettajien että ruokapalveluhenkilöstön resurssien puute, työnkuvien pirstaleinen luonne sekä ruokapalvelun (ruoka)kasvatukseen liittyvän koulutuksen vähäisyys estivät yhteistyötä. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että kouluruokailun aikana tapahtuva kasvatus ei ole järin systemaattista tai tavoitteellista ainakaan yhdessä sovitusti, sillä sille ei ole koulutasolla määritelty resursseja tai toimintasuunnitelmaa. Ruokatajun tasomallin hyödyntäminen ruokakasvatuksen toteuttamisen arvioinnissa osoitti sen, että formaalin koulun kontekstissa rakenteellisia toimintatapojen muutoksia saattaa olla haastava toteuttaa tai saada aikaiseksi ilman koulun aikuisten tukea ja sitoutumista. Tämän tutkimuksen valossa formaalin ruokakasvatuksen kehittäminen osallistavammaksi näyttää vaativan ammattitaidon ja ajan lisäksi myös intohimoa ja kiinnostusta aihepiiriä kohtaan koulun ruokakasvattajilta.Aims. This thesis discusses the possibilities of participative and action-based food education in home economics education and school mealtimes in comprehensive schools. The aim of this thesis is to discuss how the co-operation and combining of home economics teaching and school lunches can assist in reaching the goals of food education, such as the development of food sense. The study is based on previous research within food education, school lunches and student participation, as well as the national documents for steering education. School mealtimes as situations for formal learning are not vastly studied in Finland. The aim of the participative food education is to help students reach significant goals of well-being and lifelong learning, as well as increase the number of students who eat diversely. Methods. The data were gathered with half-structured thematic interviews. The individual interviews took place in three schools in Helsinki. In each school, either home economics teachers, school catering staff, or both, were interviewed. In total, there were six informants and the interviews were 17-35 minutes. These interviews produced 62 sheets of literal transcriptions. The data is analyzed thematically. The results were interpreted with the help of the definition participation and participativeness (Niemi et al. 2018) and the three-level model of food sense (Janhonen et al. 2018). Results and conclusions. Three main themes were found in the analysis: the educational potential of school lunches, student-led development and inclusion, and school’s adults as enablers of food educational cooperation. The interviewees’ degree of self-awareness of their role as food educators was found to be an important factor behind formal food education. Co-operational food education benefits from the recognition of participation as an aim of pedagogical activities. In addition, different co-operative projects, school celebrations, themes connected with sustainable development, and including students as responsible participants help the co-operation. On the other hand, lack of resources, fragmented nature of employment tasks and schools catering staff’s shortage of education in (food)education prevented the co-operation in this study. The study implies that educational aims midst school lunches are not systematic nor target-oriented, at least as co-operative effort since they lack both resources and action plans on the school level. Utilizing the three-level model of food sense in the evaluation of the realization of food education showed that in the context of formal schooling, the structural changes in methods are challenging to execute or achieved without the support and commitment of school’s adults. This study concludes that the development of formal food education to become more participative demands expertise and time, as well as school’s food educators’ personal passion and interest in the matter.
Subject: ruokakasvatus
ruokataju
osallisuus
toiminnallinen oppiminen
Discipline: Kotitaloustiede
Home economics
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suonpää_Kati_Pro_gradu_2019.pdf 907.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record