Toiminnallisuus työtapana : Alakoulun luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia toiminnallisuudesta käytännössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142888
Title: Toiminnallisuus työtapana : Alakoulun luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia toiminnallisuudesta käytännössä
Author: Pukkila, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906142888
http://hdl.handle.net/10138/303160
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee toiminnallisuutta työtapana. Toiminnallisuus mainitaan opetussuunnitelmassa kymmeniä kertoja ja sen olettaisi olevan osana jokaisen opettajan ja koulun toimintakulttuuria. Käsitteen laajuus ja tulkinnallisuus vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä toiminnallisuuden ajatus on lähtöisin, miten se kuvataan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 alakoulun osalta sekä miten kentällä toimivat asiantuntijat, opettajat, toiminnallisuuden määrittelevät ja perustelevat. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja sitä ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: Millaisia käsityksiä luokanopettajilla on toiminnallisuudesta opetuksessa? Miten toiminnallisuus näkyy opettajien käsityksissä käytännössä? Millaisia kokemuksia luokanopettajilla on toiminnallisuuden käyttämisestä alakoulussa? Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kuutta alakoulun luokanopettajaa. Haastatteluiden analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, josta saadut tulokset lajiteltiin pienemmistä kategorioista suurempiin tutkimuskysymysten ja niistä nousseiden teemojen mukaan. Tulosten perusteella luokanopettajat määrittelivät toiminnallisuuden kokonaisvaltaiseksi aktiiviseksi työtavaksi, jossa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia tapoja oppia sekä tuotiin opetukseen tarvittavaa vaihtelua. Käsitykset toiminnallisuuden käytöstä ja sitä ohjaavista linjoista olivat laajat ja vaihtelivat opettajan mukaan. Opetuksessa hyödynnettiin kattavasti erilaisia oppimisympäristöjä ja oppiaineita, tärkeintä oli päästä pois pelkästä kirjatyöskentelystä ja passiivisesta istumisesta. Opettaja nähtiin työtavan mahdollistajana ja oppilas aktiivisena toimijana. Opettajat kokivat toiminnallisuuden lisäävän motivaatiota, oppisen iloa, vahvuuksien löytämistä ja luokan yhteisöllisyyttä. Haasteina koettiin tilojen ja välineiden puute, ajan käyttö sekä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden huomiominen. Tukea työtapaan opettajat saivat yhteisestä koulun toimintakulttuurista, vanhemmilta ja jaetusta ideoinnista muiden opettajien kanssa.This master´s thesis examines action-based learning as a method. Finnish curriculum mentions action-based learning number of times and it would expect to be part of every teachers work and school culture. The concept of action-based learning is however wide and interpretative. The mission of this study is to clarify where the idea of action-based learning comes from, how it is presented in Finnish curriculum 2014 for primary schools and how the experts – teachers – define and justify action-based learning. The study was conducted using qualitative approach and it is based on the following questions: What kind of assumptions teachers have on action-based learning? How action-based learning shows in the teachers’ perceptions in practice? What kind of experiences teachers have on using action-based learning in primary schools? The data was collected by interviewing six primary school teacher and analysed following the principles of qualitative content analysis. The material was categorized from small categories to larger ones based on the previous shown questions and the themes rose from the interviews. According to the study teachers define action-based learning as an overall way of using action in learning and teaching. It includes multiple ways of studying and brings needed change to the classroom. The teachers` views on how action-based learning shows and why it is used vary, but the content of their answer was quite similar. All the teachers used different learning environments and connected action-based learning to all subjects. Teachers thought it was very important to use all kinds of ways to learn, not just books and passive sitting. The teacher was seen as an enabler and the student as an active participant. Teachers saw that the benefits of using action-baced learning increased motivation, the joy of learning, finding strength in way of studying and developing pupils` social skills. The challenges were lack of space and equipment, difficulty of finding time and ways to interpret the students with special needs in the action. Teachers felt they got support from the school culture, parents and from the other teachers who shared their ideas.
Subject: Toiminnallisuus
konkreettisuus
aktiivisuus
pops 2014
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pukkila_Minna_Pro_gradu_2019.pdf 1.006Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record