The heterogeneity of Gestational Diabetes among high-risk women, and the effects of lifestyle intervention on the long-term health of the offspring

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5283-1
Title: The heterogeneity of Gestational Diabetes among high-risk women, and the effects of lifestyle intervention on the long-term health of the offspring
Author: Grotenfelt, Nora Elisabeth
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-08-30
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5283-1
http://hdl.handle.net/10138/303282
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The global prevalence of gestational diabetes (GDM) is around 14%, with increasing numbers over the last decades. In 2017, 19% of all pregnancies in Finland were affected by GDM. Despite treatment, GDM is associated with several short- and long-term adverse health outcomes for both the mother and the child. The short-term effects include an increased risk of large-for-gestational-age babies, birth injuries, Caesarean sections, and neonatal hypoglycemia. The long-term consequences include an increased risk of type 2 diabetes for the mother, and an increased risk of overweight, obesity, metabolic syndrome, and type 2 diabetes for the offspring of GDM pregnancies. Over the recent years, several studies designed to reduce GDM have been published. So far the results are inconclusive. Moreover, there is a shortage of studies assessing the effects of prevention of GDM on the long-term health of the offspring. The aim of this study was to assess women at high risk for GDM considering their clinical characteristics, genetic variance, and time of GDM diagnosis, and to determine the effect of a lifestyle intervention aiming at GDM prevention on long-term offspring health outcomes. This thesis includes four studies. Studies I and II are substudies and Study II is a secondary study of the RADIEL GDM prevention trial, conducted in 2004-2008, assessing maternal outcomes until delivery. Study III includes assessment of neonatal data. In the original RADIEL trial, a total of 720 women with a body mass index (BMI) ≥ 30 kg/m2 and/or a history of GDM in a previous pregnancy were enrolled either before conception or in early pregnancy and allocated either to a lifestyle intervention or a conventional-care group. The intervention focused on both diet and physical activity. Study IV is a substudy of the RADIEL five-year follow-up study (2013-2017), into which all participants of the original RADIEL trial with a viable singleton pregnancy and at least one study visit during pregnancy were invited five years after delivery along with their children. We detected pronounced differences in GDM occurrence between participants with different clinical characteristics. In addition, the effect of the intervention on GDM occurrence differed according to genetic variance. The findings suggest that GDM is a heterogenous disorder, consisting of subgroups that differ markedly regarding both fenotype and genotype. Our lifestyle intervention, delivered by trained nurses to a heterogeneous group of high-risk women enrolled either in early pregnancy or before conception, was not associated with positive effects on metabolic health in the offspring. The value of these findings is the increased knowledge of GDM heterogeneity, useful when improving the screening of GDM and the targeting and cost-effectiveness of future interventions and treatment.Väitöskirjan aiheena on raskausdiabetes (GDM), jonka esiintyvyys vaihtelee monien kliinisten ja geneettisten riskitekijöiden suhteen. Aihe on ajankohtainen, sillä GDM on yleistynyt ylipainon ja lihavuuden yleistymisen ja synnyttäjien ikääntymisen myötä. GDM todetaan Suomessa miltei joka viidennellä raskaana olevalla naisella, joten kyseessä on merkittävää väestönosaa koskeva sairaus. Hoidosta huolimatta GDM voi vaikuttaa raskauden kulkuun ja sekä äidin että lapsen tulevaan terveyteen epäsuotuisasti. Lyhyen aikavälin riskejä ovat sikiön liikakasvu, keisarinleikkauksen tarve, synnytystraumat, ja vastasyntyneen hypoglykemia. Pitkän aikavälin riskejä ovat mm. äidin suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sekä jälkeläisen ylipainon, lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riski aikuisiässä. Väitöskirjassa kuvataan myös GDM:n korkean riskin ryhmälle suunnatun ehkäisyintervention vaikutuksia jälkeläisen pitkäaikaisterveyteen. Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä ja siinä hyödynnetään RADIEL (Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy) - tutkimuksen aineistoa vuosilta 2004-2008 sekä seurantatutkimuksen aineistoa vuosilta 2013-2017. RADIEL-tutkimukseen osallistuivat korkean GDM:n riskin omaavat naiset, jotka suunnittelivat raskautta tai olivat raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Aineistossa oli 720 naista, jotka satunnaistettiin elintapainterventioryhmään tai kontrolliryhmään. Elintapainterventiossa annettiin yksilöllistä ravinto- ja liikuntaneuvontaa raskauden aikana ja osalle osallistujista myös ennen raskautta. Seurantatutkimukseen 5 vuotta alkuperäisen tutkimuksen jälkeen kutsuttiin ne alkuperäisen tutkimuksen osallistujat, jotka olivat käyneet ainakin yhden kerran raskauden aikana tutkimushoitajalla, sekä heidän jälkeläisensä. Tulosten mukaan suurimmassa GDM:n riskissä olivat normaalipainoiset ja lievästi ylipainoiset naiset, joilla oli ollut aiempi raskausdiabetes. Diabetekseen liittyvät vasta-aineet ja erot raskaudenajan painonlisäyksessä eivät selittäneet tulosta. Diagnoosin ajankohdan mukaan jaettujen ryhmien välissä ei ollut eroja jälkeläisten syntymäpainossa, vaikka alkuraskaudessa GDM:n diagnoosin saaneiden naisten laboratoriotulokset viittasivatkin huonompaan metaboliseen terveyteen. Jakamalla osallistujat geneettisen vaihtelun mukaan ryhmiin, todettiin eroja elämäntapaintervention vaikutuksessa GDM-riskiin. Interventio laski GDM:n ilmaantuvuutta ainoastaan niillä naisilla, joilla ei ollut tiettyjä riskialleeleja. Yhteenvetona voidaan todeta, että väitöskirjan osatöissä saatiin tulokseksi kliinisiä ja geneettiseen vaihteluun liittyviä eroja sairastumisriskissä. Väitöskirjan pohdinnassa tuodaan esille näkökulmia siihen, miksi elintapaintervention ei vaikuttanut oletetun suotuisasti jälkeläisten terveyteen.
Subject: Allmänmedicin
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record