Pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutukset – kolmen skenaarion vertailu elinkaarianalyysilla

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906283102
Title: Pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutukset – kolmen skenaarion vertailu elinkaarianalyysilla
Author: Rinne, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906283102
http://hdl.handle.net/10138/303590
Thesis level: master's thesis
Abstract: Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pilaantuneen maan puhdistamisen ympäristövaikutuksia eteläsuomalaisella jäteasemalla, erityisesti sen erilaisia ristikkäisvaikutuksia, sillä haitta-aineiden poistoon pilaantuneesta maasta liittyy paitsi epävarmuustekijöitä myös vaiheita, jotka itsessään aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Elinkaariarviointiin perustuvan menetelmän avulla selvitettiin lievästi pilaantuneen maan kompostoinnin, huokosilmakäsittelyn ja kaatopaikalle loppusijoittamisen ympäristövaikutuksia. Menetelmänä oli laadullinen, pilaantuneen maan kunnostamisen elinkaariarviointeihin suunniteltu life-cycle management-menetelmä. Tutkimustuloksissa esiin nousivat kaikkien vertailtavien pilaantuneen maan käsittelyvaihtoehtojen monet konetyö- ja kuljetusvaiheet ja niihin liittyvät vaikutukset sekä kaatopaikkasijoittamiseen liittyvät riskit. Sen sijaan kompostoinnin ja huokosilmakäsittelyn ympäristövaikutusten eroavaisuuksia ei käytetyllä menetelmällä saatu esiin monia. Riski myrkyllisiin päästöihin ilmakehään arvioitiin huokosilmakäsittelyssä suuremmaksi kuin kompostoinnissa. Riski johtuu ensisijaisesti huokosilmakäsittelyyn soveltuvan maan ominaisuuksista. Pilaantuneen maan kaatopaikkasijoittamisen ympäristövaikutusten arviointiin liittyy vaikeus arvioida hyvin pitkälle ajanjaksolle jakautuvaa riskiä. Mahdollisuus vähentää neitseellisen maan käyttöä ja kuljetuksia voi tehdä pilaantuneen maan kompostoinnista ja huokosilmakäsittelystä selkeästi kaatopaikkasijoittamista paremman vaihtoehdon. Tulosten perusteella pilaantunut maa tulisi puhdistaa soveltuvalla menetelmällä ja sen jälkeen hyötykäyttää ensisijaisesti alkuperäisellä kohdetontilla ja toissijaisesti kaatopaikan rakenteissa. Tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät ja jatkotutkimustarpeet liittyivät menetelmän laadullisuuteen ja subjektiivisuuteen, sekä elinkaarimenetelmillä saadun tiedon vertailukelpoisuuteen muiden samankaltaisten tutkimusten tulosten kanssa. Jatkotutkimuksessa vertailtavien menetelmien sekundaarisista ja tertiäärisistä ympäristövaikutuksista olisi hyödyllistä pyrkiä saamaan määrällistä tietoa.The purpose of the study was to find out what environmental effects would soil remediation in a waste treatment centre in Southern Finland have. Of particular interest were the cross-impacts caused by remediation, because there are both uncertainties and work-phases that cause environmental effects perse associated with remediation activities. Using a method derived from life-cycle assessment environmental effects of bioremediation with composting, vapour extraction and landfilling of slightly contaminated soil were examined. The method used was a qualitative life-cycle management method, that has been designed to address the contaminated soil remediation life-cycle assessments. The results highlight the many phases of remediation activities requiring transport and machinery and environmental effects caused by these, and on the other hand the risks associated with landfilling. The method used was not able to find many differences in the environmental effects of composting and vapour extraction. The risk of toxic contaminants to air was evaluated higher in vapour extraction than in composting and results mainly from the qualities of soil that is suitable for remediation with vapour extraction. The evaluation of the environmental impacts of landfilling of contaminated soil is associated with difficulties of assessing risk over a prolonged time frame. The possibility to reduce the consumption of virgi n soil and transport could make composting and vapour extraction superior to landfilling as remediation options. According to the results contaminated soil should be remediated with a suitable treatment option first, and then be utilised as backfilling or landfill structure. The uncertainties and need of further study are associated with the qualitative and subjective nature of the method used and the comparing of the results of different life-cycle assessments. It would be beneficial to study further the quantitative secondary and tertiary environmental effects of the remediation options.
Subject: pilaantunut maa
pilaantuneen maan puhdistaminen
elinkaariarviointi
loppusijoittaminen
kaatopaikka
Discipline: ympäristömuutos ja -politiikka (YMP501)
Environmental change and policy (YMP501)
miljöförändring och -politik (YMP501)


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record