Kevyt ja pirteä kynä? : Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5393-7
Title: Kevyt ja pirteä kynä? : Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana
Author: Hänninen, Reetta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-09-14
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5393-7
http://hdl.handle.net/10138/304800
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: LIGHT AND LIVELY? The first wave of female journalists in Helsingin Sanomat in the interwar period This doctoral dissertation studies female journalists in the Finnish newspaper Helsingin Sanomat on the interwar period. Helsingin Sanomat was, and it still is, the largest newspaper in Finland. The main focus is in years 1927–1939. Even before the late 1920’s the newspaper was aimed at the general public. However, since 1927 Helsingin Sanomat took a turn to serve even more popular and reader-friendly content with its new owner and manager Eljas Erkko. In my thesis I show, how the amount of the female journalists started to increase as Eljas Erkko reshaped the newspaper and its editorial staff. In 1926 there was not a single woman in the editing office, yet in 1939 before the break of the Winter War there were 11 women. The main research questions are: who were these women, why were they hired and what was it like to work in a masculine working environment? The study is based on various archive materials and formerly unexamined correspondence and it brings forth forgotten figures and hidden work women performed. I argue, that the amount of female journalists started to grow earlier than previous studies had recognized. It was not the Second World War that brought women in the editing office, but the commercialization and the aim to increase circulation. As writers, women were considered to be lively, light and approachable. Therefore, they were beneficial to a newspaper trying to reach a wider audience. Seere Salminen, industrious writer who was famous for her amusing columns, took advantage of these expectations and was the highest paid woman in the editing office. What is more, female journalists were essential when targeting female readers. Women ”held the markets in their hands”, as a Finnish advertisers’ journal put it in 1934, and as consumers they were crucial to the advertisers, their clients and the newspapers. This is why some of the female journalists were supposed to produce material, for example fashion columns, specifically addressed for female readers. In the newsroom, there was also room for a female reporter, who was writing so called hard news. For reporter and arts critic Vappu Roos the journalistic work opened doors that were normally closed. It also gave Roos power to raise the awareness of the topics she felt meaningful, such as the importance of family planning and the availability of contraceptives.Väitöskirja tarkastelee sanomalehdistön kehitystä, toimittajan ammattia ja erityisesti naistoimittajana työskentelyä Suomen suurimmassa lehdessä, Helsingin Sanomissa. Tutkimus ajoittuu sotien väliseen aikaan ja osoittaa, että tällöin naisten määrä Helsingin Sanomien toimituksessa alkoi kasvaa, toisin kuin aiempi tutkimus on esittänyt. Tutkimus kysyy keitä nämä naiset olivat, miksi heitä palkattiin ja minkälaista oli heidän työnsä arki. Väitöskirja osoittaa, että naisten määrä ei lähtenyt kasvuun sodan pakottamana, vaan markkinoiden vaatimuksesta. Tutkittavana aikana sanomalehdistö kokonaisuudessaan ja Helsingin Sanomat erityisesti toimi yhä selkeämmin kaupallisten periaatteiden ohjaamana. Viihteellistä sisältöä lisättiin, kun omalle puolueelle uskollisten lukijoiden lisäksi houkuteltiin laajempaa yleisöä. Yleisölle suunnatun aineiston määrän kasvaessa suureni myös sitä kirjoittaneiden toimittajien joukko. Naisten oletettiin kirjoittavan kevyttä, eläväistä ja pirteää tekstiä. Näillä ominaisuuksilla oli uudenlaista arvoa lehdessä, joka tavoitteli laajaa levikkiä ja koetti saada myös kodin kulutuksesta vastaavia naisia lukijoikseen. Osa naisista saattoi hyödyntää näitä oletuksia, kuten kevyiden pakinoiden kirjoittajana tunnettu Seere Salminen. Toisaalta lehdessä oli tilaa monenlaisille naisille ja esimerkiksi reportteri Vappu Roos teki myös niin sanottuja kovia uutisia. Väitöskirjan lähdeaineisto on erittäin monipuolista ja suurelta osin ennen tutkimatonta. Se valottaa tutkimuskysymyksiä eri näkökulmista. Koko toimituskunnan, sekä miesten että naisten, koulutustaustaa, työtehtäviä ja palkkatasoa avaavat aineistot luovat kokonaiskuvan, jota terävöittävät yksittäisten toimittajanaisten työeetosta, kokemuksia ja toimitustyön arkea kuvaavat kirjeaineistot. Tutkimus tuo esiin täysin uutta tietoa toimittaja-ammatin historiasta, kirjoittavien naisten työstä ja sanomalehden kasvun strategioista. Se osoittaa naisten merkityksen kaupallisilla markkinoilla toimivalle sanomalehdelle ja kertoo myös niistä mahdollisuuksista, joita suurlehdessä työskentely naiselle tarjosi.
Subject: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
KEVYTJAP.pdf 1.441Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record