Hyötynä muutakin kuin hyvää mieltä : Tapaustutkimus erään henkilöstökoulutuksen vaikuttavuudesta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093430
Title: Hyötynä muutakin kuin hyvää mieltä : Tapaustutkimus erään henkilöstökoulutuksen vaikuttavuudesta
Author: Nikula, Iida
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093430
http://hdl.handle.net/10138/305287
Thesis level: master's thesis
Abstract: Organisaatiot investoivat henkilöstön kouluttamiseen paljon resursseja, jolloin koulutusten luonnollisesti halutaan saavuttavan tarkoituksenmukaisia vaikutuksia. Kuitenkin vain kattavalla arvioinnilla voidaan tietää, saavuttaako koulutus tarkoituksenmukaiset vaikutukset ja kehittääkö se henkilöstön osaamista tavoitellulla tavalla. Tämän ajatuksen pohjalta tutkimuksen tavoitteeksi muotoutui erään yksityisen sektorin organisaation henkilöstökoulutuk-sen vaikuttavuuden tarkastelu tapaustutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa selvitetään mitä tavoitteidenmukaisia vaikutuksia koulutus saa aikaan reaktio-, oppimis- ja siirtovalmiuksien tasolla. Nämä tutkimustehtävän osa-alueet nousivat koulutusten vaikuttavuuden arvioinnin teoriataustasta ja tarkasteluun valitusta Kirkpatrickin nelitasomallista. Tarkasteluun yhdistettiin myös Pinedan näkemystä koulutuksen pedagogisesta johdonmukaisuudesta. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Aineistoa kerättiin interventio- ja verrokkiryhmältä toistomittauksena kahtena mittauskertana. Mittauskertojen välissä interventioryhmä osallistui koulutukseen ja verrokkiryhmä työskenteli normaalisti. Tutkimukseen osallistui 27 henkilöä, joista interventioryhmässä 17 ja verrokkiryhmässä 10 henkilöä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja osaamistestillä. Kerätyn aineiston laadullisessa analyysissä käytettiin abduktiivista sisällönanalyysiä. Määrällisessä analyysissä vastausten kehitystä analysoitiin Wilcoxonin merkkitestillä sekä toistomittauksen t-testillä. Verrokki- ja interventioryhmän vastauksia vertailtiin Mann-Whitneyn U-testillä sekä varianssianalyysilla. Tutkimuksen päätulokseksi saatiin, että tapauskoulutus saavutti tavoitteidenmukaisia vaikutuksia. Interventioryhmän kiinnostus aihepiiriä kohtaan, sen tärkeänä pitäminen ja kokemus omasta osaamisesta kehittyivät merkitsevästi koulutuksen myötä. Lisäksi interventioryhmän osaaminen kehittyi merkitsevästi. Verrokkiryhmän vastauksissa ei havaittu merkitseviä muutoksia mittauskertojen välillä. Koulutukseen suhtauduttiin pääosin positiivisesti ja sen koettiin suhteellisen onnistuneesti tukeneen oppimista. Positiivisten tulosten lisäksi löytyi niin reaktio- kuin oppimistasolla kehityskohteita, joita kehittämällä vaikuttavuutta voidaan potentiaalisesti lisätä entisestään. Näitä kehityskohteita olivat muun muassa aktiivisen tiedon prosessoinnin tukeminen, esitystahdin hidastaminen ja koulutusmateriaalin käytön muokkaus.Organizations invest a lot of resources in personnel training and therefore it is important that these training programs are effective. A comprehensive evaluation is however needed in order to gain understanding of how training achieves its objectives and contributes to human resources development. Inspired by this need, it became the purpose of this study to comprehensively evaluate the effectiveness of a certain personnel training. The aim was to examine how effective the training is based on the participants’ reactions, learning and training transfer readiness. These three elements arose from the theory background of training effectiveness and the Kirkpatrick’s four levels of evaluation-model, which was chosen to form the framework for effectiveness evaluation. Also Pineda’s ideas on the pedagogical consistency of training were included in the theoretical framework of the study. This study was a mixed methods case study. The data was collected from the intervention- and control group as a two-time repeated measure. In between the measures, the intervention group participated in the training and the control group worked normally. There were 27 participants, from which 17 participated in the intervention group and 10 in the control group. The data was collected using questionnaires and a knowledge test. For qualitative analysis abductive content analysis was used. The quantitative change in answers between measures was analysed with Wilcoxon’s signed mark test and related samples t-test. The answers of intervention and control group were compared by using Mann-Whitney’s u-test and the analysis of variance (ANOVA). The main result was that the studied training provoked desirable effects. In the intervention group, participants’ interest in the topic, experienced importance of topic and the experi-ence of knowing the basics improved significantly. Also the knowledge about the topic in-creased significantly. In the control group, no significant differences between measurement times were found. Overall the reactions to the training were mainly positive and participants felt that their learning process was quite well supported. In addition to positive results, areas of improvement were also found. These were the support on active processing of information, slowing down the pace and changing the way presentation material is used.
Subject: henkilöstökoulutus
koulutuksen vaikuttavuus
oppiminen
siirtovalmiudet
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record