3-4-vuotiaiden lasten prososiaalinen käyttäytyminen päiväkodin leikkitilanteissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093445
Title: 3-4-vuotiaiden lasten prososiaalinen käyttäytyminen päiväkodin leikkitilanteissa
Author: Joki, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201909093445
http://hdl.handle.net/10138/305295
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3-4-vuotiaiden lasten prososiaalista käyttäytymistä päiväkodin leikkitilanteissa. Aiheen muotoutumiseen vaikuttivat sen yhtymäkohdat varhaiskasvatuksen ajankohtaisten kysymysten kanssa. Tutkimuksen teoreettinen tausta on muotoutunut moraalikehitystä ja leikkiä koskevista teorioista. Aiempi tutkimus on antanut erilaisia näkemyksiä siitä, missä vaiheessa lapsi kykenee prososiaaliseen toimintaan. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että prososiaalisen käyttäytymisen varhaisimpia muotoja voi esiintyä jo ensimmäisen ikävuoden aikana. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia prososiaalisen käyttäytymisen muotoja 3-4-vuotiailla lapsilla voidaan tunnistaa ja mikä on yleisin prososiaalisen käyttäymisen muoto. Lisäksi selvitetään, millaisiin leikkeihin prososiaalinen käyttäytyminen liittyy. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Aineisto kerättiin havainnoimalla lasten leikkitilanteita espoolaisessa päiväkodissa. Tutkimukseen osallistui 13 lasta. Tutkimusmenetelmänä oli etnografinen havainnointi, ja lisäksi käytettiin keskustelunanalyysia. Aineisto litteroitiin ja sitä analysoitiin keskustelunanalyysin avulla. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin havainnoinnin aikana syntynyttä etnografista päiväkirjaa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin neljä prososiaalisen käyttäytymisen pääluokkaa, jotka ovat auttaminen, lohduttaminen, miellyttäminen ja jakaminen. Tutkimuksessa muodostettiin kokonaan uusi prososiaalisen käyttäytymisen alaluokka eli toiveiden ennakointi. 3-4-vuotiaiden yleisimmäksi prososiaalisen käyttäymisen muodoksi osoittautui jakaminen. Prososiaalista käyttäytymistä esiintyi huomattavasti enemmän kotileikeissä muihin leikkitilanteisiin verrattuna. Kaikki tutkimukseen osallistuneet lapset kykenivät prososiaaliseen toimintaan ainakin joissakin tilanteissa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että 3-4-vuotiailla lapsilla on jo valmiuksia toisen näkökulman huomioimiseen ja empatiaan. Prososiaalisen käyttäytymisen esiintyminen kotileikissä liittyy ainakin osittain siihen, että kotileikki on jo 3-4-vuotiailla enimmäkseen roolileikkiä. Tietoa lasten prososiaalisesta käyttäytymisestä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa, ja erityisesti positiivisessa pedagogiikassa.The aim of this study was to research the prosocial behavior of children from three to four years old during their playtime at daycare. This subject has links with some current questions concerning the early education. The theoretical background is based on the theories of moral development and play. The earlier research has given different views on young childrens capability to behave prosocially. The latest studies have shown that some forms of prosocial behavior are possible for children during their first year of life. The purpose of this study is to research the forms of childrens prosocial behavior and to find out the most frequent form. The connections between the prosocial behavior and different plays are also considered. The qualitative methods were used in this study. The material was collected through ethnographic observation at a daycare center in Espoo. 13 children were participated in the observation. In the addition of ethnographic methods also conversation analysis was used. The data was litterated and analysed by conversation analysis. The ethnographic notebook based on the observation was utilised over the analysis. Four main classes of prosocial behaviour were found out. They are helping, comforting, pleasing and sharing. The new sub class of prosocial behaviour was composed and named as “predicting one’s desires”. Sharing turned out to be the most frequent form of prosocial behaviour among the observated children. Prosocial behaviour was more frequent during home play compared to other playing situations. All the children were capable to behave prosocially at least in some situations. Based on these results is possible to think that children from 3 to 4 years old already have some capacities to perspective taking and empathy. The connection between home play and prosocial behaviour can be explained partially by the nature of home play. At this age home play includes a lot of features of role play. The information concerning childrens prosocial behaviour can be utilised in the early education and specially in positive pedagogy.
Subject: prososiaalinen käyttäytyminen
moraalikehitys
varhaiskasvatus
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Joki_Johanna_Pro_Gradu_2019.pdf 467.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record