Espoon Keskuspuisto II:ssa tehtyjen metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus käyttäjien mielipiteisiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910153662
Title: Espoon Keskuspuisto II:ssa tehtyjen metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus käyttäjien mielipiteisiin
Author: Elomaa, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910153662
http://hdl.handle.net/10138/306155
Thesis level: master's thesis
Degree program: Metsätieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Forest Sciences
Magisterprogrammet i skogsvetenskaper
Specialisation: Metsien ekologia ja käyttö
Forest Ecology and Management
Skoglig ekologi och resurshushållning
Abstract: Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä ihmisille. Kaupunkien viheralueet ovatkin merkityksellisiä kaupunkilaisten virkistäytymiselle. Kaupungistumisen myötä nämä viheralueet vähenevät kuitenkin jatkuvasti. Tämä on aiheuttanut huolta kaupunkilaisten keskuudessa. Myös metsissä tehtävät hoitotoimenpiteet saavat aikaan monia erilaisia reaktioita. Luonnolla – metsillä, niityillä, nurmikentillä – onkin monia erilaisia merkityksiä ihmisille. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Espoon Keskuspuisto II:ssa tehtyjen metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia käyttäjien mielipiteisiin alueesta. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna verkkokyselynä Maptionnaire-kyselytyökalulla. Kyselyyn vastasi 341 alueen käyttäjää. Karttaan vastaajat merkitsivät 512 mielipaikkaa ja 116 epämieluisaa paikkaa. Tuloksia tarkasteltiin ristiintaulukoimalla, khiin neliö -testillä 5 % riskitasolla sekä Kruskal-Wallis -testillä. Karttavastauksia tarkasteltiin QGis-ohjelmiston avulla, jolla luotiin myös karttavastausten pohjalta havainnollistavia teemakarttoja sosiaalisista arvoista. Tuloksia vertailtiin vuonna 2009 alueella tehtyyn käyttäjäkyselyyn. Ensimmäiseksi tarkastelun kohteena oli se, miten, missä ja kuinka usein vastaajat aluetta käyttivät. Myös vastaajien mielipaikkoja ja epämieluisia paikkoja sekä näihin liittyviä sosiaalisia arvoja tutkittiin ja sitä, oliko tehdyillä metsänhoitotoimenpiteillä yhteyttä merkittyihin karttavastauksiin. Tuloksia käytetään tulevassa Espoon Keskuspuisto II:n luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa. Tulosten perusteella Keskuspuisto II:n alue on käyttäjille erittäin tärkeä ja sen käyttö on monipuolista. Alueen käyttö on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hoitotoimenpiteiden ja merkittyjen karttavastausten tai sosiaalisten arvojen väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Mielipiteet alueen hoidosta vaihtelivat suuresti. Johtopäätöksenä on, että Keskuspuisto II:ssa tehdyt hoitotoimenpiteet onnistuivat melko hyvin. Alueen käyttäjät olivat hyvin tyytyväisiä, mutta monella oli huoli alueen tulevaisuudesta, ja alueen toivotaankin pysyvän rakentamisen ulkopuolella. Alueen käyttäjien huomioonottaminen on tärkeää kaupunkisuunnittelussa, koska mielipiteet ja toiveet vaihtelevat niin paljon. Sosiaalisten arvojen kartoitusmenetelmä ja mielipaikkojen sekä epämieluisien paikkojen merkitseminen olivat hyviä tapoja saada tietoa alueen käyttäjistä ja mitkä alueet ovat erityisen tärkeitä heille.Nature is important to people. Urban green areas maintain a big role in provision of citizens’ recreation. Due to increasing urbanization, urban green areas are constantly diminishing. This has caused concern and distress among citizens. Various forest management measures can also cause many different reactions. Thus, nature – forests, meadows, grass fields – hold different meanings for every person. Purpose of this study was to examine how the forest management measures made in western half of Keskuspuisto (Central Park) has impacted on users’ opinions about the area. The study was conducted via web-based survey tool Maptionnaire as a half-structured web survey. 341 users took part in the survey. In total, users marked 512 favourite places, and 116 unpleasant places. Results were examined using cross tabulation, Kruskal-Wallis -test and chi-squared test with a 5 % risk. Mapped responses were examined in QGIS-software, with which the thematic maps of social values were created. Results were compared to a 2009 visitor survey. The first point of interest was how, where and how often survey respondents visited the park. In addition, users' favourite places and unpleasant places and the relating social values were examined, and whether the forest management measures have had an impact on the mapped responses. The results can be used in the forthcoming nature- and landscape management plan in the western half of Keskuspuisto. Based on the results, the western half of Keskuspuisto is very important for its users and its use is versatile. Usage of the area has increased in the last 10 years. A statistical link was not found between forest management measures and mapped responses or social values. Opinions about the forest management of the area varied greatly. It can be concluded that the forest management actions in western part of Keskuspuisto have been quite successful. Users were in general satisfied, but many voiced a concern regarding the future of the area. It is hoped that the area is kept out of future construction plans. Due to varying opinions and wishes, it is important to take the citizens' opinions into account in the city planning. The method of mapping social values and mapping favourite places and unpleasant places were useful ways to gain important information regarding the users and which areas are important to them.
Subject: urban forest
social values
mapping the social values
PPGIS
taajamametsä
sosiaaliset arvot
sosiaalisten arvojen kartoitusmenetelmä
PPGIS


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Elomaa_Satu_Pro_gradu_2019.pdf 167.0Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record