Kisällioppimiselle annettuja merkityksiä vaatturin ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910233751
Title: Kisällioppimiselle annettuja merkityksiä vaatturin ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta
Author: Tuomi, Marjo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910233751
http://hdl.handle.net/10138/306307
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijuuden kehittymistä kisällioppimissuhteessa vaatturin ammatin kontekstissa. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimustehtävänä on kuvata, analy-soida ja tulkita, miten kisällioppiminen kokemuksena ilmenee vaattureiden kerronnassa ja millaisia merkityksiä kisällioppimiselle annetaan oman ammattitaidon kehittymisen kannalta. Perinteisessä käsityöoppimisen mallissa oppipoika oppii mestarin vaikutuksen piirissä siihen taitokulttuuriin jota tämä edustaa (Syrjäläinen, 2003, 35). Tutkimuksessa pyrittiin saamaan kuvatuksi tätä taitokulttuuriin sosiaalistumisen monimuotoisuutta, mistä syystä työni teoreet-tiseksi lähtökohdaksi valikoitui Wengerin (1998, 5) sosiaalisen oppimisen teoria, jossa ko-rostuu oppimisen kokonaisvaltaisuus huomioiden oppimisen sosiaaliset, identiteettiä muok-kaavat ja merkityksellisyyden kokemuksia tuottavat ulottuvuudet. Koska tutkimuksessa selvitetään subjektiivisia kokemuksia, on tutkimus toteutettu narratiivi-sella tutkimusotteella, jossa ollaan kiinnostuneita ihmisten kokemuksilleen antamista kuva-uksista ja merkityksenannoista (Heikkinen, 2018). Kerronnallinen tutkimusaineisto on kerät-ty kolmelle vaatturille pidetyn ryhmähaastattelun avulla. Ryhmähaastattelu valikoitui aineis-tonkeruumenetelmäksi, koska haastateltavilla on tutkimusaiheeseen liittyen yhteisiä koke-muksia, sillä he olivat uransa alkuaikoina kisälliopissa Helsingissä työskennelleellä vaattu-rimestari Jouni Korhosella. Tutkimuksen analysointivaiheessa litteroitu haastatteluaineisto on teemoiteltu kahdella näkökulmalla, jotta aineistosta saataisiin kuvauksia sekä kisälliopis-ta kokemuksena että merkityksistä, joita oppiajalle annetaan oman ammattitaidon kehittymi-sen kannalta. Tutkimuksen teemoittelu on tehty teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella kisälliopissa oleminen voi olla antoisa vaihtoehtoinen tapa oppia am-mattiin, mikäli koulun päätyttyä kaipaa vielä lisäoppia tai koulumuotoinen opiskelu ei syystä tai toisesta ole tuntunut itselle sopivalta. Tutkimustuloksissa korostuu, että kisällioppisuhde antaa oppijalle väylän nähdä, miten asiantuntija ajattelee ja toimii. Oppiaikana eteenpäin siirtyy varsinaisten työskentelytekniikoiden ohella näkemyksiä ammatti-identiteetistä, suh-teesta ammattiyhteisöön ja siitä, mikä vaatturin ammatissa on arvokasta ja merkityksellistä. Haastatellut vaatturit pitivät oppiaikaa oman ammattilaistumisen kulmakivenä, josta oma ammattitaito ja ammatinkuva ovat lähteneet kehittymään.This thesis studies the development of proficiency during apprenticeships in the context of tailoring. The research goal of this thesis is to describe, analyze, and interpret, how apprenticeship as an experience manifests in the narrative of tailors and what meanings are assigned to apprenticeship in terms of personal professional development. In the traditional model of apprenticeship, the apprentice assumes the craft culture exemplified by the master – learning is socialization into the surrounding culture (Syrjäläinen, 2003, 35). The research endeavored to describe the multiplicity of this socialization of craft culture, which is why the theoretical starting point was Wenger's (1998, 5) theory of social learning, emphasizing the comprehensiveness of learning and its social, identity-shaping and meaning-producing dimensions. Because the research considers subjective experiences, it is done with a narrative research approach, in which the descriptions and meanings assigned to personal experiences are of interest (Heikkinen, 2018). The narrative research material was gathered during a group interview held with three tailors. The group interview method was selected because the interviewees had many experiences in common: they had all worked in Helsinki under the master tailor Jouni Korhonen at the start of their careers. In the analysis phase themes were identified from the transcribed interview material with two different points of view, in order to acquire both descriptions of apprenticeship as an experience, and of the meanings ascribed to the apprenticeship in terms of personal professional development. The theme identification in this thesis was done by theory driven content analysis. Based on the results apprenticeship can be a rewarding alternative way to learn a profession, if additional knowledge is needed after or studying in school form is not suitable. The results highlight that apprenticeship affords insight into how a professional thinks and acts. During apprenticeship, in addition to actual technique, the apprentice learns about professional identity, relations to the professional community, and what is valuable and meaningful in the profession. The interviewees felt that their apprenticeship was a cornerstone in their professional development‚ from which their professional skills and self-image advanced.
Subject: vaatturintyö
kisällioppiminen
ammattilaisuuden kehittyminen
narratiivinen tutkimus
tailoring
apprenticeship
professional development
narrative research
vaatturintyö
kisällioppiminen
ammattilaisuuden kehittyminen
narratiivinen tutkimus
Discipline: Käsityötiede
Craft Science
Slöjdvetenskap


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record