Tavoitteena tarkoituksenmukainen työrauha : Luokanopettajien proaktiiviset ja reaktiiviset keinot ylläpitää työrauhaa luokissaan

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910233765
Title: Tavoitteena tarkoituksenmukainen työrauha : Luokanopettajien proaktiiviset ja reaktiiviset keinot ylläpitää työrauhaa luokissaan
Author: Tiinus, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201910233765
http://hdl.handle.net/10138/306327
Thesis level: master's thesis
Abstract: Työrauhan yhteiskunnalliset vaikutukset lienevät kiistattomia, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet työrauhan vaikuttavan myönteisesti opetus-opiskelu-oppimisprosessiin. Täten työrauhan ylläpitäminen tarkoituksenmukaisesti on tärkeää. Työrauhaa voidaan ylläpitää sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Tavoitteena onkin perehtyä työrauhailmiöön ja sen kautta luoda työrauhan ylläpitokeinoja mittaava mittari. Erityisenä mielenkiintona on selvittää luokanopettajien tyypillisimpiä keinoja ylläpitää työrauhaa luokassaan. Lisäksi selvitetään, miten luokanopettajien työrauhan ylläpitokeinot ilmentävät kolme eri luokanhallintatyyliä (opetuksellinen hallinta, käyttäytymisen hallinta, oppilassuhteiden hallinta) ja minkälainen yhteys työkokemuksella ja luokka-asteella on työrauhan ylläpitokeinoihin. Tutkimuksen kohteena olivat lukuvuonna 2018–2019 työskennelleet pätevät luokanopettajat (N=117). Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka laadittiin työrauhailmiöön perehtymisen ja aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa käytettyjen mittareiden pohjalta ja jonka luotettavuustarkastelussa hyödynnettiin faktorianalyysia ja Cronbachin alphaa. Kyselylomake julkaistiin Facebook yhteisön Alakoulun aarreaitta -ryhmässä sekä lähetettiin erään espoolaisen koulun luokanopettajille. Aineiston analyysi perustui puolestaan tilastollisten jakaumien kuvailuun ja päättelyyn sekä Kruskal-Wallis-testiin. Luokanopettajien tyypillisin ennaltaehkäisevä työrauhan ylläpitokeino oli kehuminen ja kannustaminen sekä myönteisen palautteen antaminen. Tyypillisimmäksi korjaavaksi keinoksi ylläpitää työrauhaa sen sijaan osoittautui oppilaiden muistuttaminen heitä koskevista odotuksista ja annetuista ohjeista. Kaiken kaikkiaan luokanopettajien keinot edustivat kattavasti kaikkia kolmea luokanhallintatyyliä, mutta joista käyttäytymisen hallintaan liittyviä keinoja hyödynnettiin eniten. Työkokemuksella ja luokka-asteella näytti olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys työrauhan ylläpitokeinoihin vain muutamassa keinossa. Tutkimustulosten perusteella voidaankin sanoa, että luokanopettajilla on käytössään laaja, tutkimuksiin perustuva työrauhan ylläpitokeinojen repertuaari, mikä on niin opettajan kuin oppilaidenkin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta merkittävää.It is an undeniable fact that the peaceful working conditions at school have a societal meaning, as the previous studies have shown it has positive impact on teaching-studying-learning process. Therefore, it is important to maintain order in the classroom expediently by using proactive and reactive classroom management strategies. The aim of this study is to research the phenomenon of the peaceful working conditions and, by utilizing that information, to create an instrument which enables to measure the classroom management strategies. The specific interest of this study is to study the most typical classroom management strategies used by classroom teachers. Moreover, the study investigates how the classroom management strategies represent three classroom management styles (instructional management, behavioral management, people management) and what kind of impact work experience and grade have on the classroom management strategies. Participants included 117 qualified classroom teachers who had worked during the school year of 2018–2019. The data was collected via a questionnaire, which was created as a result of my research on the phenomenon of the peaceful working conditions, and by utilizing previous instruments. The validation of this questionnaire was verified by using factor analysis and Cronbach’s alpha. The questionnaire was published on Facebook and sent to the classroom teachers of a certain school in Espoo. The data was analyzed by using descriptive and inferential statistics and Kruskal-Wallis-test. The most typical proactive classroom management strategies among classroom teachers were praising, prompting and giving positive feedback, while the most typical reactive strategy to maintain order were reminding pupils about expectations and given instructions. Altogether classroom teachers’ strategies represented comprehensively all three styles of classroom management. Out of these, behavioral management was the most used. Work experience and grade seemed to have statistically significant meaning only in a few strategies. Based on the results of this study, it is justified to say that classroom teachers have a wide range of classroom management strategies which arise from earlier research. This is significant when considering the comprehensive wellbeing of teachers and students.
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Tiinus_Satu_Pro_gradu_2019.pdf 646.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record