REPRODUCTIVE HEALTH AMONG FINNISH WOMEN WITH SCHIZOPHRENIA OR SCHIZOAFFECTIVE DISORDER

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5372-2
Title: REPRODUCTIVE HEALTH AMONG FINNISH WOMEN WITH SCHIZOPHRENIA OR SCHIZOAFFECTIVE DISORDER
Author: Simoila, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of Psychiatry, University of Helsinki
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019-11-08
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5372-2
http://hdl.handle.net/10138/306425
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: During the 19th century and beginning of the 20th century the concept of eugenic ideology raised its head. In Finland the law for forced sterilization was accepted in 1934 and government-funded sterilization program took place all over the country. Between the years 1935-1970, approximately 7500 people, mostly women were sterilized according to current sterilization law (Hietala, 2009). Almost half of the sterilized individuals suffered from intellectual disability, but there were also persons with schizophrenia. The position and role of women with schizophrenia and schizoaffective disorder has improved since the times described above, but the road has not been easy. However, both the ongoing de-institutialization, as well as the use of modern antipsychotic medications with less endocrine side-effects has led to an increase in relative fertility and pregnancies of the women with schizophrenia. The purpose of this nationally representative follow-up study was to assess induced abortions and pregnancy-related and delivery-related health outcomes of women with schizophrenia or schizoaffective disorder, as well as to investigate negative perinatal health outcomes and out-of-home placements of their offspring. Using the Care Register for Health Care, Finnish women, born between the years 1965 and 1980 and diagnosed with schizophrenia or schizoaffective disorder were identified during the follow-up period ending 31.12.2013 (n= 5214). For each case, five age- and place of birth-matched controls were obtained from the population Register (n= 25,999). The Medical Birth Register, the Induced Abortion Register, the Register of Congenital Malformations and the Child Welfare Register were used to gather information about mothers and their offspring. The incidence of induced abortions in women with schizophrenia or schizoaffective disorder is similar to that of population controls, but their risk per pregnancy was over two-fold. Women with schizophrenia or schizoaffective disorder were significantly older and more often single at the beginning of the pregnancy. Their body mass index (BMI) before pregnancy was significantly higher and they smoked significantly more often both in the beginning of the pregnancy and after the first trimester. During pregnancy, the risk of pathologic oral glucose test, initiation of insulin, fast fetal growth, premature contractions and hypertension was significantly higher among affected women. Focusing on obstetric complications, the risk of induction of labor, delivery by cesarean section and delivery by elective cesarean section was significantly higher among affected women. The risk of premature birth, low birth weight, low Apgar score at 1 minute, and having a major congenital anomaly to name a few was significantly increased among babies with a mother suffering from schizophrenia or schizoaffective disorder. Children with an affected mother were placed out of home significantly more often than those with a non-affected mother. Among affected mothers, single motherhood and smoking in the beginning of pregnancy but not unwanted perinatal health outcomes of the child increased the risk of out-of-home placement. Schizophrenia and schizoaffective disorder are associated with some risk factors related to pregnancy, as well as with some pregnancy- and delivery-related complications. Maternal schizophrenia and schizoaffective disorder associate with some negative perinatal health outcomes, as well as with out-of-home placements of the offspring. Family planning services,Viime vuosisadalla negatiivinen eugeniikka eli rotuhygienia tavoitteli ”heikoimpien” yksilöiden lisääntymisen rajoittamista; keinoina olivat eristäminen, avioliittokiellot ja sterilisaatiot. Vuosien 1935–1970 välisenä aikana Suomessa steriloitiin 7 500 ihmistä rotuhygieenisin perustein (Hietala 2009). Skitsofreniaa ja skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten asema Suomessa on parantunut edellä kuvatuista ajoista, mutta tie ei ole ollut helppo. Psykiatrisen sairaalahoidon vähentäminen ja modernien, antipsyykosilääkkeiden kehittyminen ovat kuitenkin mahdollistaneet psykoosisairauksiin sairastuneiden ihmisten integraation yhteiskuntaan ja normaalin arjen elämisen. Tämä on lisännyt näiden naisten raskauksia. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten aborttien yleisyyttä ja abortteihin, raskauksiin ja synnytyksiin liittyviä tekijöitä. Yhtenä tavoitteena oli myös tutkia lasten vastasyntyneisyyskauden terveysongelmia ja kodin ulkopuolelle sijoittamista. Väitöskirjan aineistona toimi kansallinen rekisteri (HILMO), josta poimittiin vuosien 1965–1980 välillä syntyneet naiset joilla oli diagnosoitu skitsofrenia tai skitsoaffektiivinen häiriö 31.12.2013 mennessä (n = 5214). Jokaista tapausta kohti valittiin väestörekisteristä satunnaisotoksella viisi ikä- ja syntymäpaikkakaltaistettua verrokkia (n =25999). Tutkimuksessa hyödynnettiin myös syntymärekisteriä, aborttirekisteriä, epämuodostumarekisteriä ja lastensuojelurekisteriä. Päätulosten mukaan skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten aborttien ilmaantuvuus ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi terveiden naisten aborttien ilmaantuvuudesta, mutta kun aborttien määrä suhteutettiin kaikkien raskauksien määrään, skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten riski päätyä aborttiin oli yli kaksinkertainen. Skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavat henkilöt olivat raskauden alussa tilastollisesti merkitsevästi vanhempia, useammin vailla parisuhdetta, heillä oli korkeampi painoindeksi, ja he tupakoivat useammin raskauden alussa ja ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen verrattuna verrokkiryhmään. Skitsofreniaryhmässä myös riski raskaudenaikaisiin komplikaatioihin, mm.insuliinihoidon aloittamiseen, keisarinleikkauksiin, korkeaan verenpaineeseen ja sikiön nopeaan kasvuun oli merkitsevästi suurempi terveisiin naisiin nähden. Vastasyntyneillä, joiden äiti sairasti skitsofreniaa, oli terveiden äitien lapsia kohonnut riski mm.syntyä ennenaikaisena ja alhaiseen syntymäpainoon. Skitsofreniaa sairastavien naisten lapset sijoitettiin kodin ulkopuolelle tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin verrokkien lapset. Lasten kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vaihtelivat muutamasta useaan kymmeneen heidän elinikänsä aikana. Tupakointi ja parisuhteen puuttuminen raskauden alussa lisäsivät lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskiä sekä skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten keskuudessa että terveiden naisten ryhmässä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastavien naisten raskauksiin ja synnytyksiin, mutta myös seksuaalisuuteen liittyvän tiettyjä riskitekijöitä ja erityispiirteitä.Perhesuunnittelupalveluja, kohdennettuja terveyskasvatus- ja elämäntapainterventioita sekä vanhemmuustaitojen tukemista tulisi tarjota niille skitsofreniaa tai skitsoaffektiivista häiriötä sairastaville naisille, jotka suunnittelevat raskautta, ovat tulevia äitejä tai joilla on jo lapsia.
Subject: Lääketiede, psykiatria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
REPRODUC.pdf 554.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record