Erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitys inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911193935
Title: Erityistä tukea tarvitsevien lasten kehitys inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa
Author: Viitanen, Milka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911193935
http://hdl.handle.net/10138/307093
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityspolkuja inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on jäsentää kognitiivisten taitojen, kielellisten taitojen, tunnetaitojen ja käyttäytymisen sekä leikkikäyttäytymisen välisiä yhteyksiä. Tutkimusongelmia oli kolme: (1) Miten lapset olivat kehittyneet kognitiivisissa ja kielellisissä taidoissa, käyttäytymisessä ja tunnetaidoissa sekä leikkitaidoissa? (2) Miten leikkikäyttäytyminen, kognitiiviset ja kielelliset taidot sekä käyttäytyminen ja tunnetaidot vaihtelivat eri statusryhmien välillä? (3) Millaisia yhteyksiä taidoilla oli toisiinsa? Eri tuen muotoja on tutkittu Suomessa vähän, mutta kansainvälisessä tutkimuksessa inklusiivista ja eksklusiivista tuen toteuttamista on tutkittu ja muun muassa Rogowin (1991) sekä Wongin ja Kasarin (2012) mukaan erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät yhteisleikistä muiden lasten kanssa. Leikin avulla voidaan opetella kognitiivisia ja akateemisia taitoja varhaislapsuudessa (Bodrova, 2008). Muissakin tutkimuksissa leikin ja vertaissuhteiden merkitys korostuu lasten oppimisessa. Tutkimusaineisto tuotettiin vuosina 2016–2018 helsinkiläisissä päiväkodeissa osana Helsingin yliopiston tutkimushanketta Varhaiskasvatuksen vaikutus erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimiseen ja kehitykseen. Tutkittavat (N = 84) koostuivat 3–6-vuotiaista lapsista, joilla oli erityisen tuen muotona varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki. Lapset jaettiin vaikeuksien mukaan kolmeen statusryhmään: kielellisiin vaikeuksiin, säätelyn haasteisiin ja laajoihin kehityshäiriöihin. Lasten kognitiivisia ja kielellisiä taitoja mitattiin Nepsy:n osatesteillä ja WPPSI-III –testin osatesteillä. Lasten käyttäytymistä ja tunnetaitoja mitattiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien täyttämillä käyttäytymisen ja tunteiden arviointiasteikko – esikoulu KTA:n avulla. Lasten leikkikäyttäytymistä mitattiin leikkikäyttäytymisen arviointilomakkeella (PPBS). Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin. Lasten kehittymistä analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysilla ja Wilcoxonin merkittyjen järjestyslukujen testillä. Statusryhmien välisiä eroavaisuuksia analysoitiin Kruskall-Wallis -testillä ja Mann-Whitneyn U –testillä. Eri taidonalueiden välisiä yhteyksiä analysoitiin järjestyskorrelaatioiden avulla. Lapset olivat edistyneet tutkimusvuoden aikana tilastollisesti merkitsevästi niin kognitiivisissa taidoissa, tunnetaidoissa kuin käyttäytymisessä ja leikkitaidoissa, mutta kielellisissä taidoissa ei ollut tapahtunut merkitsevää muutosta. Eri taidonalueiden välillä oli merkitseviä yhteyksiä, ja statusryhmät erosivat toisistaan monilla osa-alueilla. Lapsen kyky luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita oli yhteydessä kaikkiin leikkikäyttäytymisen osa-alueisiin sekä tunteiden säätelyyn, perheeseen kuulumiseen ja kouluvalmiuksiin. Vuorovaikutustaitojen ja leikkikäyttäytymisen yhteys lapsuudessa olisi tärkeä huomioida varhaiskasvatuksen sekä vuorovaikutuksen ja leikin pedagogiikan kehittämisessä.The aim of this study was to investigate the development of children with special needs in the context of inclusive early childhood special education. In addition the other interest was to investigate the relationship between cognitive skills, behavioral and emotional skills and play behavior. The three research questions were: (1) How did the children´s cognitive and language skills, behavioral and emotional skills and play behavior develop over the course of one year? (2) How did the cognitive and language skills, behavioral and emotional skills and play behavior differ between the status groups? (3) What kind of relationship was there between the different skills? While little research has been done on the different settings of support in the Finnish early day care system, internationally several studies have been conducted about inclusive and exclusive special education. According to Rogow (1991) and Wong and Kasari (2012) children with special needs benefit social play with other kids without special needs. Previous research has highlighted the importance of play in children´s learning. Play is a way to learn cognitive and academic skills in early childhood (Bodrova, 2008). Data on 84 children attending inclusive day care in Helsinki was collected during 2016–2018. The children were supported in normal day care by an early childhood special needs teacher. The children’s special educational needs were divided into status groups: language disorder, self-regulation difficulties and severe disabilities. The data consisted of assessments of cognitive and language skills (Nepsy, WPPSI-III), behavioral and emotional skills (PreBers) and play behavior (PPBS) conducted by early childhood special education teachers. The data was analyzed by quantitative methods. The development of children was analyzed by the repeated measures ANOVA and The Wilcoxon signed-rank test. Differences between status groups were analyzed by Kruskall–Wallis H test and Mann-Whitney U –test. The relationships between variables were analyzed by Spearman’s correlation. The cognitive skills, behavioral and emotional skills and play behavior development of children were statistically significant. The language skills development was not statistically significant. There were statistically significant differences between status groups in many variables. Relations between different skills were high and statistically significant. Social communication had high relation between play behavior and emotional regulation. Relation between social communication and play in the childhood should be taken into account in early childhood settings.
Subject: varhaiskasvatus
erityispedagogiikka
inkluusio
leikki
erityinen tuki


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Viitanen_Milka_Pro_gradu_2019.pdf 925.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record