”Nyt mä ajattelen enemmän niin, et mä opetan niitä elämään” : Hyvinvointi ja sen opettaminen alakoulussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911193939
Title: ”Nyt mä ajattelen enemmän niin, et mä opetan niitä elämään” : Hyvinvointi ja sen opettaminen alakoulussa
Author: Pellava, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911193939
http://hdl.handle.net/10138/307096
Thesis level: master's thesis
Abstract: Hyvinvointitaitoja ja niiden opettamista on ehditty tutkia maailmalla jo jonkin verran. Tutkimustulokset ovat olleet lupaavia. On todettu, että hyvinvointia voidaan opettaa lapsille ja taitojen oppimisen myötä lasten hyvinvointi, käytös ja koulumenestys ovat parantuneet. Hyvinvoinnin opetus on pikku hiljaa rantautunut myös Suomeen. Suomessa ei kuitenkaan tietääkseni ole vielä ehditty tutkia luokanopettajien käsityksiä. Niinpä tässä tutkimuksessa on tarkoitus ymmärtää luokanopettajien näkemyksiä oppilaiden hyvinvoinnista ja kokemuksia hyvinvoinnin opettamisesta. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään hyvinvoinnin teorioita ja kouluhyvinvoinnin käsitettä. Lisäksi paneudutaan hyvinvoinnin opetuksen erilaisiin osa-alueisiin ja tarkastellaan opettajan taitojen, ilmapiirin ja koko koulun mukanaolon merkitystä oppilaiden hyvinvoinnille. Tutkimuksessa oli laadullinen ote. Tutkimuksessa haastateltiin viittä eri luokanopettajaa, joilla oli kaikilla pidempi kokemus luokanopettajana toimimisesta. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin teema-analyysiä käyttäen. Luokanopettajat näkivät oppilaiden hyvinvoinnin koostuvan useasta eri tekijästä. Hyvinvointiin nähtiin vaikuttavan ennen kaikkea sekä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaidot että opettajan omat taidot ja käsitykset. Näiden lisäksi myös turvallisella ilmapiirillä, yhdessä tekemisen ja yhteisölllisyyden kulttuurilla, hyvän huomaamisella ja merkityksellisyyden tunteella nähtiin olevan vaikutusta oppilaiden hyvinvointiin. Suomalaiset opettajat eivät kuitenkaan korostaneet myönteisten tunteiden merkitystä, mikä on yksi positiivisen pedagogiikan kulmakivistä. Luokanopettajilla oli vaihtelevia kokemuksia hyvinvoinnin opettamisesta. Opettajat kokivat osaltaan resurssit riittäviksi, osaltaan puutteellisiksi. Opettajat olivat huomanneet myönteisiä vaikutuksia oppilaissa hyvinvoinnin opetuksen myötä. Vaikutti myös siltä, että hyvinvoinnin opetus saattaa edistää myönteisesti opettajan omaa kasvua ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin opetus näyttäytyykin asiana, johon vaikuttaa monta eri tekijää, jotka ovat kaikki kytköksissä toisiinsa.Wellbeing skills and the teaching wellbeing have already been researched to a certain extent abroad. Research results have been promising. It has been established that wellbeing can be taught to children. Teaching wellbeing has also been shown to improve children’s wellbeing, behaviour as well as academic performance. Teaching wellbeing is starting to become adopted in Finland as well. As far as I know, teachers’ views have not yet been investigated in Finland. The present study’s aim is therefore to understand teachers’ views on pupils’ wellbeing and experience on teaching wellbeing. The theory section of the thesis introduces theories of wellbeing and concepts concerning school wellbeing. I also delve into different fields of teaching of wellbeing and examine the significance on the pupils’ wellbeing of teachers’ skills, the general atmosphere and the entire school’s involvement. The study adopts a qualitative approach. The research encompasses interviews with five class teachers all of whom had many years of teaching experience. Interviews were conducted using semi-structured thematic interviews. Thematic analysis was conducted on the material. The class teachers considered the pupils’ wellbeing to be affected by several factors. Wellbeing was seen to be promoted especially by the pupils’ social and emotional skills and the teacher’s own skills and perceptions. Additionally a safe atmosphere, performing tasks together and a culture of communality, noticing strengths and good behaviour, as well as the perceived sense of meaning were seen as affecting the wellbeing of pupils. The Finnish teachers did not, however, emphasize the meaning of positive emotions that constitute one of the pillars of positive education. The class teachers had mixed experience with teaching wellbeing. The teachers perceived the resources for teaching wellbeing as partly sufficient and partly lacking. They had noticed positive effects in their pupils by teaching wellbeing. Teaching wellbeing seemed also to positively affect the teacher’s own growth and wellbeing. The teaching of wellbeing does indeed seem to be affected by many interconnected factors.
Subject: hyvinvointi
hyvinvoinnin opetus
alakoulu
positiivinen pedagogiikka
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pellava_Sanna_Pro_Gradu_2019.pdf 934.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record