Lapsuusiässä arvioidun tahdonalaisen itsesäätelyn yhteys toiminnanohjaukseen varhaisnuoruudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911143907
Title: Lapsuusiässä arvioidun tahdonalaisen itsesäätelyn yhteys toiminnanohjaukseen varhaisnuoruudessa
Alternative title: The relationship between effortful control in childhood and executive functions in early adolescence
Author: Hartikka, Roosa
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201911143907
http://hdl.handle.net/10138/307366
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Temperamenttiin pohjautuvaa tahdonalaista itsesäätelyä ja korkeampien neurokognitiivisten toimintojen muodostamaa toiminnanohjausta pidetään yksinä merkittävimpinä yksilön itsesäätelykyvyn taustalla vaikuttavina tekijöinä, jotka jakavat joitain samoja aivoalueita ja neuraalisia verkostoja. Näiden välisistä yhteyksistä kuitenkin tiedetään vasta vähän ja puutetta on etenkin pidemmän aikavälin seurantatutkimuksista. Tässä tutkimuksessa tutkittiin lapsuusiässä vanhemman arvioiman tahdonalaisen itsesäätelyn yhteyttä neurokognitiivisella testisuoriutumisella mitattuun toiminnanohjaukseen varhaisnuoruudessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yksittäisten tahdonalaisen itsesäätelyn alapiirteiden yhteyttä toiminnanohjaukseen sekä selvitettiin, vaikuttaako sukupuoli näiden välisiin yhteyksiin. Menetelmät. Tutkimusotos koostui yhteensä 183 lapsesta, jotka olivat osallistuneet vuonna 1998 alkaneen kohorttitutkimuksen seurantavaiheisiin noin 5,5 ja 12 vuoden ikäisinä. Tahdonalaisen itsesäätelyn määrää arvioitiin vanhemman täyttämällä the Children’s Behavior Questionnaire (CBQ) -kyselylomakkeella ja toiminnanohjausta neljän neurokognitiivisen menetelmän osatesteillä: Developmental Neuropsychological Assessment for Children II (NEPSY-II), Trail Making Test (TMT), Conners’ Continuous Performance Test II (CPT) ja Wisconsin Card Sorting Test (WCST). Tulokset ja johtopäätökset. Korkeampi vanhemman arvioima tahdonalainen itsesäätely 5,5 vuoden iässä oli yhteydessä parempaan toiminnanohjaukseen 12 vuoden iässä etenkin kielellisen ja ei-kielellisen keksimisen sujuvuutta ja inhibitiokykyä mittaavissa tehtävissä (sanojen ja kuvioiden keksiminen -osatestit NEPSY-II:sta). Tarkasteltaessa yksittäisiä tahdonalaisen itsesäätelyn alapiirteitä, kyky ylläpitää tarkkaavuutta, taipumus nauttia alhaisen intensiteetin ärsykkeistä ja kyky ehkäistä sopimattomia reaktioita olivat yhteydessä parempaan toiminnanohjaukseen (parempi NEPSY-II:n sanojen ja kuvioiden keksiminen -osatesteissä suoriutuminen, vähemmän juuttumisvirheitä WCST-tehtävässä ja lyhyempi reaktioaika CPT-tehtävässä). Lisäksi joitain sukupuolispesifejä yhteyksiä löydettiin: pojilla kyky siirtää tarkkaavuutta oli yhteydessä parempaan ärsykkeiden erottelukykyyn (korkeampi D-arvo CPT-tehtävässä). Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että vanhemman arvioiman lapsuusiän temperamentin avulla voitaisiin jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa mahdollisia myöhemmin nuoruusiässä ilmeneviä toiminnanohjauksen haasteita.Objectives. One of the key factors responsible for one’s self-regulatory skills are considered to be temperament-based effortful control (EC) and higher-order executive functions (EFs). These have been shown to share some mutual neural networks and brain regions, but little is known about the connections between them. In particular, there is a lack of longer-term follow-up studies. This study examined the association between parental-assessed EC in childhood and test performance based EFs in early adolescence. In addition, the aim was to investigate the connections between sub-features of EC and EFs, and whether gender affects the relationship between them. Methods. This study consisted of 183 children and adolescents who had participated at the age of 5,5 and 12 years in the follow-up phases of the cohort study, which began in 1998. EC was assessed by The Children’s Behavior Questionnaire (CBQ) and EFs were evaluated with subtests from Developmental Neuropsychological Assessment for Children II (NEPSY-II), Trail Making Test (TMT), Conners’ Continuous Performance Test II (CPT) and Wisconsin Card Sorting Test (WCST). Results and conclusions. Higher parental-rated EC at 5,5 years of age was associated EFs at age 12, especially in tasks measuring linguistic and non-linguistic fluency and inhibitory skills (verbal and design fluency subtests from NEPSY-II). Looking at the individual subfactors of EC, the ability to maintain attentional focus (attentional focusing), the tendency to enjoy low intensity stimuli (low intensity pleasure), and the ability to suppress inappropriate responses (inhibitory control) were found to be associated with higher EFs (better performance in verbal and design fluency subtests from NEPSY-II, less perseveration errors in WCST and lower response time in CPT). In addition, some gender specific connections were found: boys’ ability to shift attention was associated with higher stimulus resolution (higher D Prime score in CPT). The results suggest that childhood temperament could be used to identify potential challenges in EFs later in early adolescence.
Subject: Tahdonalainen itsesäätely
temperamentti
toiminnanohjaus
lapset ja nuoret
effortful control
temperament
executive functions
children and adolescents
tahdonalainen itsesäätely
temperamentti
toiminnanohjaus
lapset ja nuoret


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record