Waking up early : The effect of premature birth on chronotype, sleep, and health-related quality of life

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5663-1
Title: Waking up early : The effect of premature birth on chronotype, sleep, and health-related quality of life
Author: Björkqvist, Johan
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-01-10
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5663-1
http://hdl.handle.net/10138/308778
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background. Premature birth can be a harsh start to life; globally it is the leading cause of death in children under five and the outlook is grimmer the smaller the child. This perilous beginning is not the only adversity these survivors face, however. Decades-long follow-up studies have revealed subtle impairments in many domains of mental and physical health, intellectual achievement, and wellbeing, especially in survivors born preterm (<37 weeks gestation) with a very low birth weight (VLBW, <1500 g). These studies have described many long-term outcomes in detail, but other important subjects, such as sleep and chronotype have received far less attention. Chronotype is the personal preference for the timing of activity and sleep; it is a behavioural manifestation of the internal circadian clock, and people with very early or late preferences are sometimes called morning larks and night owls. Chronotype, sleep duration, and sleep quality are all important and independent predictors of health and wellbeing, and interestingly, studies have shown that late chronotype and poor sleep are associated with similar adversities as prematurity, such as poorer mental and cardiometabolic health. This raises the question if late chronotype, poor sleep, and prematurity are associated. Novel studies of prematurity-related morbidity expand our knowledge of the phenomenon, but some fundamental questions also require regular revisiting, such as: do survivors of early modern neonatal care have poorer quality of life? Aim. This thesis investigated if preterm birth and VLBW are associated with adult chronotype, sleep duration, sleep quality, or health-related quality of life (HRQoL). Methods. This thesis investigated adult preterm subjects and term-born controls from four different but in part overlapping studies and birth cohorts: The preterm subjects of The Helsinki Study of VLBW Adults (HeSVA) received treatment in the neonatal intensive care unit (NICU) of the Children’s Hospital in 1978-85. The subjects of the ESTER Preterm Birth Study came from the Northern Finland Birth Cohort 1986, and a cohort of subjects born 1987–89 in the same area, identified via the Finnish Medical Birth Register (FMBR). The Arvo Ylppö Longitudinal Study (AYLS) is part of a multicentre follow-up study of subjects admitted to neonatal wards or the Children’s Hospital NICU in 1985-86. The preterm subjects of ESTER and AYLS are from the whole gestation range, classified as early preterm (<34 weeks) and late preterm (34 to <37 weeks). The Sibling Study consists of VLBW adults and their term-born siblings. The preterm subjects consisted of previous participants from the HeSVA (1978-85) and ESTER (1987-89) studies, and new recruits identified via the FMBR, born in 1987-90 in the University Hospitals of Turku or Tampere, or in the hospital district of Helsinki-Uusimaa. This thesis used wrist-worn accelerometers called actigraphs to objectively measure sleep timing, duration, and quality. The main measure for chronotype was sleep midpoint on free days corrected for sleep debt, MSFsc. Further, this thesis utilized the Morningness-Eveningness Questionnaire to investigate subjective chronotype, and the 15D instrument to provide information about HRQoL. Results. Study I compared actigraphy data of 40 VLBW young adults and 35 controls in the HeSVA cohort at a mean age of 25.0 years (SD 2.2). It discovered that preterm participants displayed a significantly earlier corrected sleep midpoint (65 min, 95% CI 14 to 116 min, p = 0.013) than term-born controls. No difference in sleep duration or quality emerged. Study II compared actigraphy data of 63 VLBW subjects and 60 term-born siblings (53 complete pairs) at a mean age of 29.8 years (SD 4.1). The corrected sleep midpoint was again earlier in the VLBW group (46 min, 95% CI 16 to 77 min, p = 0.004), and again neither sleep duration nor quality differed meaningfully. Study III compared actigraphy data of 83 early and 165 late preterm subjects to 346 term-born controls in the pooled ESTER-AYLS cohort (mean age 24.3, SD 1.3). No difference in corrected sleep midpoint, sleep duration, or sleep quality emerged. Further, the Morningness-Eveningness Questionnaire was completed by 138 early preterm, 221 late preterm, and 329 control subjects in the ESTER study: neither the distribution of chronotype nor the Morningness-Eveningness Score differed between groups. Study IV compared the health-related quality of life of 164 VLBW and 172 control subjects in the HeSVA cohort at a mean age of 22.5 years (SD 2.1). Overall the preterm group reported similar HRQoL to controls, but subgroup analysis revealed differences. VLBW adults born small for gestational age (SGA) reported worse HRQoL (0.911 versus 0.939, p = 0.039) than VLBW adults born appropriate for gestational age (AGA), possibly because AGA-VLBW men scored well, whereas VLBW women born SGA scored worse HRQoL. Conclusion. Contrary to expectations, preterm subjects displayed an earlier chronotype rather than later. This finding was limited to those born smallest; comparison of less preterm groups to controls did not discover any discernible differences. Sleep duration and quality do not seem to differ from controls, nor does the health-related quality of life in general, even if subgroups showed clear differences. These studies suggest the possibility of an early programming of chronotype and they elaborate the spectrum of influences that impact long-term outcomes of premature birth. Keywords: VLBW, preterm, chronotype, actigraphy, MEQ, sleep midpoint, MSFsc, HRQoL, 15D instrumentSyntymä ennen 37 raskausviikkoa määritellään ennenaikaiseksi, ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat maailmanlaajuisesti tavallisin alle viisivuotiaiden kuolemansyy. Suurin osa keskosista selviää onneksi ongelmitta, mutta vuosikymmenien seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että keskosuuteen liittyy usein pitkäaikaisvaikutuksia aikuisiässä. Esimerkiksi pikkukeskosilla, joiden syntymäpaino on alle 1500g, on suurentunut riski mielenterveyden ongelmiin ja sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin. Kronotyyppi kuvastaa sitä, mihin aikaan vuorokaudesta ihminen on virkeimmillään ja milloin mielellään lepää. Se on sisäinen vuorokausirytmin ilmentymä, ja ihmisiä, joilla on aikainen tai myöhäinen kronotyyppi, kutsutaan aamu- tai iltavirkuiksi. Kronotyyppi, unen kesto ja sen laatu ovat tärkeitä terveyttä ennustavia tekijöitä, ja iltavirkkuuteen ja huonoon uneen liittyvät ongelmat muistuttavat paljon pikkukeskosuuteen liittyviä ongelmia. Tämä herättää kysymyksen, ovatko nämä ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä väitöskirja tutki ennenaikaisen syntymän ja etenkin pikkukeskosuuden yhteyttä aikuisiän kronotyyppiin, unen pituuteen ja laatuun sekä elämänlaatuun. Vuorokausirytmiä (univajeella korjattu unen keskikohta), unen pituutta ja laatua mitattiin kiihtyvyysantureilla ja tutkittavat täyttivät aamuisuus/iltaisuuskyselylomakkeen. Lisäksi tutkittiin pikkukeskosten elämänlaatua. Tutkittavat olivat nuoria aikuisia neljästä syntymäkohortista: 1) Pikkukeskosen terveys aikuisiässä, 2) Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä (ESTER), 3) Arvo Ylppö Longitudinal Study sekä 4) Pikkukeskonen aikuisena – sisarustutkimuksesta. Yhdessä osajulkaisussa keskoset olivat koko ennenaikaisuuden kirjosta, ja kahdessa tutkittavat olivat pikkukeskosia. Keskosten unituloksia verrattiin täysiaikaisina syntyneiden verrokkiryhmiin, ja yhdessä pikkukeskostutkimuksessa verrokkeina toimivat heidän omat sisaruksensa. Pikkukeskosaikuisilla todettiin aikaisempi kronotyyppi kuin täysiaikaisilla verrokeilla: unen keskikohta oli 46-65 minuuttia aikaisempi pikkukeskosryhmissä. Löydös rajoittui pikkukeskosiin eikä eroja ollut lievemmin ennenaikaisesti syntyneiden ryhmissä. Keskosten unen pituus ja laatu ei eronnut verrokeista, eikä pikkukeskosilla ollut ryhmätasolla huonompaa elämänlaatua, vaikka suhteellisen syntymäpainon alaryhmissä olikin eroja. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että hyvin ennenaikainen syntymä voisi olla yhteydessä aikaisempaan kronotyyppiin aikuisiässä, millä voisi olla suotuisa suojaava vaikutus tässä haavoittuvaisessa ihmisjoukossa.
Subject: Lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
wakingup.pdf 13.40Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record