Glysiinibetaiinin vaikutus jääsalaatin nitraattipitoisuuteen ja kasvuun

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912194175
Title: Glysiinibetaiinin vaikutus jääsalaatin nitraattipitoisuuteen ja kasvuun
Author: Salovaara, Anna-Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201912194175
http://hdl.handle.net/10138/309373
Thesis level: master's thesis
Degree program: Maataloustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Agricultural Sciences
Magisterprogrammet i lantbruksvetenskaper
Specialisation: Kasvintuotantotieteet
Plant Production Sciences
Växtproduktionsvetenskaper
Abstract: Jääsalaattia (Lactuca sativa var. crispa L.) tuotetaan ympärivuotisesti kasvihuoneessa ja se on kuluttajien keskuudessa suosittu lehtivihannes. Jääsalaatti kerää monien muiden lehtivihannesten tapaan nitraattia ja sen nitraattipitoisuudet voivat nousta melko suuriksikin. Jääsalaatin nitraattipitoisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten laji, lajike, lannoitustaso ja valon intensiteetti. Tehokkailla nitraattipitoisuuden hallintakeinoilla voidaan parantaa tuottajan mahdollisuuksia vaikuttaa sadon laatuun. Valtaosa ravinnon mukana saatavasta nitraatista on peräisin lehtivihanneksista. Euroopan unioni on asettanut katteen alla kasvatetun salaatin nitraattipitoisuudelle talvi- ja kesäkauden raja-arvot. Nitraatti on ihmisen terveydelle haitallinen yhdiste, sillä osa siitä muuttuu elimistössä nitriitiksi, mikä kasvattaa etenkin pienten lasten methemoglobinemian riskiä. Glysiinibetaiini on osmolyytti ja solun metabolian kanssa yhteensopiva yhdiste. Monet viljelykasvit syntetisoivat glysiinibetaiinia vasteena abioottisille stresseille ja se parantaa kasvien stressinkestävyyttä myös eksogeenisesti annettuna. Glysiinibetaiinia saadaan ravinnon mukana esimerkiksi viljatuotteissa ja se on ihmisille turvallinen yhdiste, jota voidaan käyttää myös ravintolisänä. Glysiinibetaiinia eristetään muun muassa sokerijuurikkaan melassista ja sitä voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena tai kasvunedistäjänä kasvintuotannossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää glysiinibetaiinin käyttömahdollisuuksia jääsalaatin tuotannon edistäjänä. Kasvihuonekokeessa seitsemän vuorokautta kestänyt glysiinibetaiinikäsittely aloitettiin jääsalaattien ollessa 29 vuorokauden ikäisiä. Glysiinibetaiinikäsittelyjen pitoisuudet olivat 0, 1, 7,5 ja 15 mM. Jääsalaatin nitraattipitoisuus, glysiinibetaiinipitoisuus sekä tuore- ja kuivamassa määritettiin 24, 29, 36, 41 ja 49 vuorokauden ikäisistä kasveista. Tutkimus toteutettiin kiertovesiviljelyjärjestelmässä ja glysiinibetaiinikäsittely annettiin ravinneliuoksessa. Jääsalaatit ottivat eksogeenisesti annettua glysiinibetaiinia. Glysiinibetaiinikäsittely pienensi jääsalaatin nitraattipitoisuutta seitsemän vuorokauden käsittelyn jälkeen merkitsevästi kontrolliin verrattuna ja alenema oli suoraan verrannollinen käsittelyn pitoisuuteen. Lisäksi glysiinibetaiinikäsittely pienensi jääsalaatin tuorepainoa ja suurensi kuiva-ainepitoisuutta. Määrityksissä myös jääsalaatin glysiinibetaiinipitoisuuden havaittiin olevan suoraan verrannollinen käsittelyn pitoisuuteen.
Subject: Glysiinibetaiini
nitraatti
nitraattipitoisuus
jääsalaatti
kiertovesiviljely
kuiva-ainepitoisuus
salaattikasvit
osmolyytti


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record