Noviisiopettajien yhteistyön merkityksellistämisen tavat opettajien välisen yhteistyön pohjana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001071013
Title: Noviisiopettajien yhteistyön merkityksellistämisen tavat opettajien välisen yhteistyön pohjana
Author: Tuominen, Riku
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202001071013
http://hdl.handle.net/10138/309388
Thesis level: master's thesis
Abstract: Yhteistyö painottuu tämän päivän opettajuudessa niin perus- ja täydennyskoulutuksen kuin koulujenkin tasolla. Haasteena on, että opettajan työskentelyllä on vahvat individualistiset perinteet ja opettajien työtä kuvaa jossain määrin edelleen yksin tekeminen ja yksilölliset vastuut. Opettajien työskentely rajoittuu monesti tuntien suunnitteluun ja vinkkien jakamiseen, joka jättää syvällisemmät pohdinnat ja tarkastelut vähemmälle huomiolle. Yhteistyön tiivistämisessä opettajien oma asennoituminen katsotaan olennaiseksi tekijäksi toimintatapojen uudistamisessa ja nykyaikaiset käsitykset yhteistyöstä korostavat kokeneiden jäsenten rinnalla myös noviisien roolia. Näin ollen tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä noviisiopettajat antavat opettajien väliselle yhteistyölle ja miltä ne näyttävät yhteistyön kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona oli seitsemän noviisiopettajan puolistrukturoidut teemahaastattelut, jotka analysoitiin laadullisesti diskursiivisia menetelmiä hyödyntäen. Noviisiopettajaksi katsottiin tässä tutkimuksessa ne valmistuneet opettajat, joilla oli työvuosia takana alle viisi vuotta. Kaikki haastatteluun valikoituneet noviisiopettajat työskentelivät eri kouluissa sekä pääkaupunkiseudulla että Länsi-Suomessa. Tutkimuksessa löydettiin kuusi repertuaaria: praktinen, oppilaskeskeinen, yksilökriittinen, välittävä, formaali ja individualistinen. Opettajat tulkitsivat yhteistyötä käytännöllisestä näkökulmasta sekä oppilaiden etua silmällä pitäen. Puheessa ilmeni joko irrottautumista yksintekemisen kulttuurista tai kyseisen kulttuurin uusintamista. Toinen opettaja näyttäytyi ongelmatilanteissa kannattelevana ja tukea tarjoavana, ja yhteistyö kokonaisuutena strukturoituna toimintana. Yhteistyön kehittämisen kannalta oli myönteistä, että toiminnalla oli monesti vahva asema, jossa käytännöllisyyden rinnalla ilmeni oppilaskeskeisen ja välittävän repertuaarin myötä myös laajempia merkityksiä. Toisaalta käsitykset yhteistyön muodosta ja syvyydestä jättivät aihetta tarkastelulle, jotta yhteistyötä ei ymmärretä liian kapea-alaisena toimintana. Lisäksi yhteistyöstä puhuttiin myös kriittiseen sävyyn erityisesti individualistisen repertuaarin kautta, mikä vei opettajuuden todellisuutta kauemmas yhteistyön ihanteista.Collaboration is an important theme in today’s teacher education and the daily work of teachers in schools. Teaching has strong individualistic traditions and the work of teachers is as yet partially characterized by individuality and the individual’s responsibilities, which constitutes challenges for collaborative work. Collaboration is often limited to planning lessons together or giving tips, and the possibility for deeper reflection and the true benefits of working together are often left out. Teachers’ own attitudes toward collaboration are seen as a key factor in reinforcing collaboration. Modern perceptions of collaboration emphasize the role of the novices’ input alongside the contribution of the more experienced members of a profession. Therefore, the aim of this study is to investigate the meanings novice teachers attach to teacher collaboration and what it looks like from the perspective of developing collaboration. The research material consisted of semi-structured interviews with seven novice teachers and the data was qualitatively analysed using discursive methods. In this study graduate teachers who had work experience of less than five years were defined as novice. All the selected teachers worked in different schools in the Helsinki metropolitan area and in Western Finland. Six repertoires were found in this study: practical, student-centered, individual-critical, caring, formal and individualistic. Teachers interpreted collaboration from a practical point of view and they focused on working for the benefits of students. Some of the teachers wanted to relinquish the individualistic traditions associated with teaching and others reinforced and repeated them. Other teachers were perceived as supporting, and the novices considered collaboration as a well-structured activity. Collaboration appeared to occupy a firm role in teachers’ working environments. Through the student-centered and caring repertoires, collaboration was also given a deeper meaning in addition to practicality. Altogether these findings can be seen as positive for developing teacher collaboration further. On the other hand, perceptions of the form and depth of collaboration left room for further investigation of the topic in order to avoid regarding collaboration in an unduly limited way. The talk about collaboration took on critical tones as well - particularly through an individualistic repertoire, which moved the reality of being a teacher far from the ideals of collaboration.
Subject: Opettajien yhteistyö
noviisiopettaja
yhteistyökäsitykset
ammatillinen kehittyminen
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record