Restricted agency, control and exploitation : Understanding the agency of trafficked persons in the 21st-century Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7249-14-7
Title: Restricted agency, control and exploitation : Understanding the agency of trafficked persons in the 21st-century Finland
Author: Viuhko, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations (HEUNI) [YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)]
Date: 2020-02-08
Belongs to series: HEUNI Publication Series - URN:ISSN:1799-5590
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7249-14-7
http://hdl.handle.net/10138/309665
https://www.heuni.fi/material/attachments/heuni/reports/YPJ9ndZNJ/HEUNI_Report_90_WEB_with_covers.pdf
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study takes a look at human trafficking and related exploitation in Finland in the 2000s. The term “human trafficking” is used to denote a serious crime against the individual and their freedom in which the perpetrator exploits the victim for benefit. Here, the exploitation is considered in the contexts of different job sectors and prostitution. The study takes a look at different cases of sexual exploitation and exploitation of migrant labour which fall under the category of human trafficking or which have included characteristics of human trafficking. The study yields an analysis of the human trafficking situation in Finland during the first 15 years of the 2000s. It comprises four sub-studies dealing with the overall theme of the control perpetrators impose on victims. The sub-studies analyse the violence, coercion and control imposed on the victims from different perspectives and, to a certain extent, in different contexts. The study asks how do exploitation and control manifest themselves in the human trafficking of the 21st-century Finland, what forms of control imposed on the victims can be identified, and how does the control restrict the agency of the victims. The study is interdisciplinary and falls within the disciplines of sociology, criminology, gender studies and, to a lesser extent, migration studies. The central concepts used in the study are agency, control, vulnerability, ideal victim, ideal offender and intersectionality. The central theoretical concept throughout is “agency”, and the concept of “restricted agency” has been developed further as part of the study. Sub-study I examines control in the context of prostitution and organised procuring in Finland at the beginning of the 2000s. It analyses the structure of criminal organisations and the different ways in which the perpetrators have acted. The sub-study sheds light on the circumstances in which the procurers operated at the turn of the millennium before human trafficking was criminalised in Finland and slightly after. The conclusion is that the women involved in prostitution under various criminal organisations had to act under different variations of control and in accordance with strict rules. In Sub-study II, exploitation and control are analysed from the victims’ point of view, especially in the context of labour exploitation. The sub-study shows that the victims of human trafficking face different kinds of physical, psychological and financial control. The analysis also touches upon the agency of victims, yielding the concept of “restricted agency”, which is used to describe the agency of victims of human trafficking and the framework of exploitation and control under which the victims act. The focus in Sub-study III is on the perpetrators and the stereotypical conceptions that are formed of them − here the concept “ideal offender” comes to fore. The sub-study calls the central role of organised criminal groups in human trafficking into question and asserts that human trafficking crimes are often organised by individuals rather than by organised criminal groups and that the parties involved in the exploitative situations often know each other beforehand. Nevertheless, the crimes can be profitable for the perpetrator and the exploitation can be very severe. Sub-study IV analyses the different relationships between the victims and perpetrators of human trafficking. The intersectional approach was used for this sub-study, looking into what exposes potential victims to exploitation on the one hand and what keeps them from leaving the exploitative situation on the other hand. The sub-study illuminates the power relations between the victims and the perpetrators, and it also shows that there is a plethora of intersecting factors which affect both the victimisation and the imbalanced power relations between the perpetrators and the victims. The dissertation moves from the analysis of the criminal organisations to that of close relationships and from the descriptive study of the phenomenon to intersectional analysis. The study makes use of different materials: official documents (court judgments and pre-trial investigation records), interviews with victims of human trafficking and related exploitation, and expert interviews. The study is a qualitative one and the methods of analysis used are thematic and analytical coding, close-reading and intersectional analysis. The study shows that the identified cases of human trafficking and related exploitation have changed their forms in certain ways between the period from the late 1990s to the beginning of the 2010s. Instead of large-scale pandering operations, exploitation between individuals and, at times, in close relationships is nowadays better identified in Finland in the contexts of working and private life. At the centre of the study lies the control perpetrators impose on victims and how this control restricts the agency of the victims. According to the study, the agency of the victims is restricted by the perpetrators, exploitative situations and social structures. The restrictions set by physical, psychological, sexual and financial control define the scope for the victim’s action. In addition, the intertwined individual and structural factors have an influence on how one might become exposed to exploitation and on the fact that disentangling oneself from an exploitative relationship is not possible or easy. For instance, gender, age, ethnic background and poverty can be connected to whether an individual is exposed to exploitation, and, on the other hand, lack of money, lack of language skills and the residence permit status can create obstacles to leaving the exploitative situation and the exploitative relationship. These restrictive factors on the victims’ agency do not mean, however, that the victims are merely passive objects who cannot make any decisions about their own lives. Instead, the victims act within the limits set by the control that has been imposed on them. Keywords: Agency, control, exploitation, human trafficking, offender, victimTutkimuksessa tarkastellaan ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä 2000-luvun Suomessa. Ihmiskaupalla tarkoitetaan tutkimuksessa vakavaa yksilöön ja yksilön vapauteen kohdistuvaa rikosta, jossa rikoksentekijä saattaa uhrin hyväksikäytön kohteeksi hyötymistarkoituksessa. Tutkimuksessa tarkastellun hyväksikäytön kontekstina on erityisesti työelämän eri sektorit sekä prostituutio. Tarkastelun kohteena ovat erilaiset seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvät tapaukset, jotka voidaan määritellä ihmiskaupaksi tai jotka ovat sisältäneet ihmiskauppaan liittyviä piirteitä. Tutkimus tuottaa lähihistoriallisen analyysin Suomen ihmiskauppatilanteesta 2000-luvun ensimmäisen 15 vuoden aikana. Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta ja niiden läpileikkaavana tutkimuskohteena on rikoksentekijöiden uhreihin kohdistama kontrolli. Osatutkimuksissa analysoidaan uhreihin kohdistettua väkivaltaa, pakottamista ja kontrollia eri näkökulmista ja osin eri konteksteissa. Tutkimuksessa kysytään, miten hyväksikäyttö ja kontrolli ilmenevät ihmiskaupassa 2000-luvun Suomessa, millaisia muotoja rikoksentekijöiden uhreihin kohdistamalla kontrollilla on ja miten kontrolli rajoittaa uhrien toimijuutta. Tutkimus on poikkitieteellinen ja liikkuu sosiologian, kriminologian, sukupuolentutkimuksen ja löyhästi myös maahanmuuttotutkimuksen kentillä. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat toimijuus, kontrolli, haavoittuvuus, ideaaliuhri ja ideaalitekijä sekä intersektionaalisuus. Tutkimuksen läpileikkaavana teoreettisena käsitteenä on toimijuus ja tutkimuksessa on kehitetty käsitettä rajoitettu toimijuus. Osatutkimus I tarkastelee kontrollia prostituution ja järjestäytyneen parituksen kontekstissa 2000-luvun alun Suomessa. Tutkimuksessa analysoidaan rikollisorganisaatioiden rakennetta ja rikoksentekijöiden toimintatapoja. Tutkimus valottaa sitä kenttää, jolla parittajat operoivat vuosituhannen vaihteessa ennen kuin ihmiskauppa kriminalisoitiin Suomessa ja hieman sen jälkeen. Tutkimuksessa todetaan, että rikollisryhmien alaisuudessa prostituutiossa toimineet naiset joutuivat toimimaan tiukkojen sääntöjen ja monimuotoisen kontrollin alaisuudessa. Osatutkimuksessa II hyväksikäyttöä ja kontrollia analysoidaan uhrien näkökulmasta ja erityisesti työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön kontekstissa. Tutkimus osoittaa, että ihmiskaupan uhrit joutuvat monenlaisen fyysisen, psyykkisen ja taloudellisen kontrollin kohteeksi. Osatutkimuksessa analysoitiin myös uhrien toimijuutta ja analyysin tuotoksena syntyi käsite ”rajoitettu toimijuus” kuvaamaan ihmiskaupan uhrien toimijuutta sekä sitä hyväksikäytön ja kontrollin muodostamaa kehystä, jonka puitteissa uhrit toimivat. Osatutkimuksessa III fokus on rikoksentekijöissä ja tutkimuksessa problematisoidaan rikoksentekijöihin liittyviä stereotyyppisiä käsityksiä ”ideaalitekijän” käsitettä hyödyntäen. Tutkimus kyseenalaistaa järjestäytyneiden rikollisryhmien keskeisen roolin ihmiskaupassa ja toteaa, että ihmiskaupparikollisuus on monesti yksittäisten ihmisten organisoimaa toimintaa ja hyväksikäytön osapuolet tuntevat toisensa usein ennestään. Toiminta voi kuitenkin olla taloudellisesti tuottoisaa ja hyväksikäyttö luonteeltaan erittäin vakavaa. Osatutkimus IV analysoi ihmiskaupan uhrien ja rikoksentekijöiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa hyödynnettiin intersektionaalista lähestymistapaa ja tarkasteltiin sitä, mikä yhtäältä altistaa mahdollisia uhreja hyväksikäytölle ja toisaalta, mikä estää heitä lähtemästä hyväksikäyttötilanteesta. Tutkimus tuo esiin valta-asetelmia uhrien ja rikoksentekijöiden välillä ja osoittaa, että on useita keskenään risteäviä tekijöitä, joilla on vaikutusta uhriksi joutumiseen sekä rikoksentekijöiden ja uhrien välisten suhteiden epätasapainoisiin valta-asetelmiin. Väitöstutkimuksen analyysissä liikutaan rikollisorganisaatioiden analyysistä lähisuhteiden analyysiin ja ilmiötä kuvailevasta tarkastelusta intersektionaaliseen analyysiin. Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia aineistoja: viranomaisaineistoja (tuomiot ja esitutkintapöytäkirjat), ihmiskaupan tai sen kaltaisen hyväksikäytön uhrien haastatteluita sekä asiantuntijahaastatteluita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty temaattista ja analyyttistä koodausta, lähilukua sekä intersektionaalista analyysiä. Tutkimus osoittaa, että ihmiskauppa ja sen kaltainen hyväksikäyttö on muuttanut jossain määrin muotoaan 1990-luvun loppupuolelta 2010-luvulle tultaessa. Laajamittaisten paritusoperaatioiden sijaan Suomessa tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin hyväksikäyttöä, joka tapahtuu yksittäisten ihmisten välillä ja toisinaan lähisuhteissa erilaisissa työ- ja yksityiselämän konteksteissa. Tutkimuksen keskiössä on rikoksentekijöiden uhreihin kohdistama kontrolli ja se, miten kontrolli rajoittaa uhrien toimijuutta. Tutkimuksen mukaan uhrien toimijuutta rajoittavat niin rikoksentekijät, hyväksikäyttötilanteet kuin yhteiskunnalliset rakenteet. Uhreihin kohdistuva fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen ja taloudellinen kontrolli sekä hyväksikäyttötilanteen asettamat rajat määrittävät uhrien mahdollisuuksia toimia. Lisäksi erilaisten yksilöön liittyvien tekijöiden ja rakenteellisten tekijöiden yhteenkietoutumat ja risteämät ovat yhteydessä hyväksikäytölle altistumiseen ja toisaalta siihen, ettei hyväksikäyttötilanteesta irtautuminen ole mahdollista tai ainakaan helppoa. Esimerkiksi sukupuoli, ikä, etninen tausta ja köyhyys voivat osaltaan olla yhteydessä hyväksikäytölle altistumiselle ja toisaalta muun muassa rahan puute, kielitaidottomuus ja oleskelulupastatus voivat luoda esteitä hyväksikäyttötilanteesta ja suhteesta irtautumiselle. Nämä uhrien toimijuutta rajoittavat tekijät eivät kuitenkaan tarkoita, että uhrit olisivat vain passiivisia toiminnan kohteita, joilla ei ole minkäänlaista päätösvaltaa omaan elämäänsä. Sen sijaan uhrit toimivat heihin kohdistuvan kontrollin asettamissa rajoissa. Asiasanat: Hyväksikäyttö, ihmiskauppa, kontrolli, rikoksentekijä, toimijuus, uhri .
Subject: Sosiologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record