Alustan vastuu tekijänoikeutta loukkaavasta sisällöstä ja arvokuiluongelma

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Pesola, Mari
dc.date.issued 2019
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202001131045
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/309964
dc.description.abstract Alusta on toimija, jossa käyttäjät kohtaavat alustapalveluntarjoajan toimiessa digitaalisen infrastruktuurin tarjoajana (jäljempänä alusta). Tutkielmassa tarkastellaan tekijänoikeusvastuun kohdentamista alustaan, kuten YouTubeen tai Vimeoon silloin, kun käyttäjä jakaa alustalla sisältöä. Tarkastelun tausta-asetelmana on oikeustilan epäselvyys kohdennettaessa vastuu alustaan ja tilanteen aiheuttama oikeusturvaongelma, sillä alustoja on perinteisesti pidetty toimijoina, jotka välittävät käyttäjien jakamaa sisältöä neutraalissa roolissa ja nauttivat siten vastuuvapaudesta välittämänsä sisällön osalta. Sisällön jakamisen helppous ja nopeus on kuitenkin haastanut tämän tulkinnan erityisesti tekijänoikeuslainsäädännön osalta. Alustat kohdentavat sisältöä analysoimalla dataa ja levittävät näin tekijänoikeutta loukkaavankin sisällön laajalle saamalla sisällöstä mainostuloja ja muuta välillistä hyötyä. Oikeudenhaltijoiden mahdollisuudet panna oikeuksiaan täytäntöön heikentyvät jaettaessa sisältöä alustoilla, sillä vastaan voivat tulla kysymykset esimerkiksi oikeuspaikasta, sovellettavasta laista tai tuomion mahdollisesta täytäntöönpanokelpoisuudesta. Toisaalta vastuun kohdentaminen alustaan voisi johtaa sisällön seurantaan aiheuttaen perusoikeuksien epätasapainon alustan elinkeinonvapauden, käyttäjän sananvapauden sekä henkilötietojen suojan ja oikeudenhaltijan omaisuudensuojan välille. Vastuun kohdentamiseen liittyvä kysymys voidaankin liittää laajempaan arvokuiluksi kutsuttuun ilmiöön, jolloin luovien sisältöjen arvo siirtyy oikeudenhaltijoilta digitaalisten palveluiden tuottajille eivätkä tekijät saa oikeudenmukaista osuutta teostensa käytöstä syntyvästä arvosta. Arvokuiluongelma on pyritty ratkaisemaan säätämällä digitaalisten sisämarkkinoiden direktiivin (DSM-direktiivi, 2019/790) 17 artiklaan alustoille velvoitteita välittämänsä sisällön osalta ja näin tasapainottamaan kaikkien osapuolten intressit. Tutkielmassa tarkastel-laan vastuun kohdentamista alustaan sekä kirjoitushetkellä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti että DSM-direktiivin 17 artiklan mu-kaisesti. Tutkimuskysymyksien merkitystä peilataan reaalimaailmaan ja lainsäädännön tarkoituksenmukaisuuden toteutumiseen käyttäen esimerkkinä YouTubea, koska DSM-direktiivin esikuvana on YouTuben käyttämä toimintamalli. Oikeustilan selvittämiseksi tarkastellaan direktiivin sähköisestä kaupankäynnistä (sähkökauppadirektiivi, 2000/31/EY) 14 artiklan asetta-mia edellytyksiä vastuuvapauden saamiseksi, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskun-nassa annetun direktiivin (tietoyhteiskuntadirektiivi, 2001/29/EY) mukaista yleisölle välittämistä sekä DSM-direktiivin 17 artiklaa. Tutkiel-massa havainnollistetaan muutosta sekä vastuujärjestelmässä että muutoksen vaikutuksia laajemmin, sillä lainsäädännön muutokset ovat yhteydessä laajempiin yhteiskunnallisiin, oikeudenalojen rajat ylittäviin ilmiöihin. DSM -direktiivin mukaiset velvoitteet voivat esimerkiksi kannustaa luomaan entistä tehokkaampia sisällöntunnistusteknologioita, jolloin alusta poistaa oikeudenhaltijoiden toimittamien metatietojen perusteella tekijänoikeutta tai sen lähioikeuksia loukkaavan sisällön. Sisällön näkyvyyden mahdollisella rajoittumisella on puolestaan yhteys erityisesti käyttäjien oikeusturvaan, sillä sisällöntunnistusteknologioiden tekemien päätöksien läpinäkyvyyttä ja oikeusturvatakeita voidaan pitää puutteellisina. Käyttäjien luoman sisällön rajoitetummalla näkyvyydellä taas on merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaiku-tuksia yhteiskuntaan. DSM-direktiivissä myönteistä on kannustaminen tekijänoikeuden laajempaan hallinnointiin, jolloin tulot ovat helpommin kohdennettavissa tekijöille. DSM-direktiivin toimivuus digitaalista sisällön jakoa sääntelevänä direktiivinä tuleekin viime kädessä riippumaan pitkälti kansal-lisesta voimaansaattamisesta ja siitä, kuinka eri intressiryhmät onnistuvat DSM-direktiivin 17(10) artiklan mukaisissa vuoropuheluissaan. Tulkinnanvaraisia käsitteiden tulkintakäytäntö tulee muotoutumaan toimialakohtaisesti kehitettäessä parhaita käytäntöjä. Tämä luo mark-kinoille varmuutta ja käytäntöjä niin käyttäjien, alustojen kuin oikeudenhaltijoidenkin intressien tasapainottamiseksi. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Alustan vastuu tekijänoikeutta loukkaavasta sisällöstä ja arvokuiluongelma fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Prosessi- ja insolvenssioikeus fi
dc.subject.discipline Procedural and insolvency law en
dc.subject.discipline Process- och insolvensrätt sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202001131045

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pesola_Mari_Pro_gradu_2019.pdf 646.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record