”Jos must ei voi tulla nainen tai mies, niin mitä musta voi sit tulla?” – Diskursiivinen tutkimus muunsukupuolisten koulukokemuksista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121331
Title: ”Jos must ei voi tulla nainen tai mies, niin mitä musta voi sit tulla?” – Diskursiivinen tutkimus muunsukupuolisten koulukokemuksista
Author: Pihlaja, Henrietta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2019
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202002121331
http://hdl.handle.net/10138/311537
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan muunsukupuolisten koulukokemuksia. Tavoitteena on tuottaa tietoa, kuinka sukupuolen moninaisuus on huomioitu 1994 ja 2004 laadittujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimassaoloaikana, ja sen myötä päätellä kuinka sitä huomioidaan nykyajan kouluissa. Analyysissä tarkasteltiin, kuinka haastateltavat loivat omaa subjektiviteettiaan kertomuksissa, sekä millaisia piilo-opetussuunnitelman (sukupuolinormatiivisia) muotoja tulee kertomuksissa ilmi. Saadun tutkimustiedon avulla koulua voi kehittää entistä sukupuolitietoisemmaksi ja -sensitiivisemmäksi instituutioksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys avaa sukupuolen moninaisuuden ja muunsukupuolisuuden käsitteitä, ja sukupuolinormien hallitsevaa olemusta. Teoriapohjassa avataan myös 1994 ja 2004 perusopetuksen opetus-suunnitelmien perusteita aiheeseen liittyvin osin, virallisten säädösten selventämiseksi. Virallisten säädösten myötä tuodaan esille piilo-opetussuunnitelman käsite koulun piiloisen vallan muotona. Sekä piilo-opetussuunnitelmissa, sukupuolinormeissa että haastattelujen analyysissä olennaisesti tarkasteltavina ja hal-litsevina asioina ilmenevät diskurssit, diskursiiviset käytännöt ja subjektiviteetit, sekä niiden kietoutuminen toi-siinsa – nämä antavat viimeisen palasen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää aikuista muunsukupuolista, jotka ovat käyneet peruskoulun-sa 1994 ja 2004 laadittujen perusopetussuunnitelman perusteiden voimassaoloaikana. Haastattelut tehtiin elämäntarinallis-kertomuksellista haastattelumenetelmää mukaillen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä diskurssianalyysillä, feministisisistä lähtökohdista kriittisesti tuloksia tulkiten. Analyysissä nousi kolme hallitsevaa diskurssia: ulkopuolisuus, sukupuolinormatiivinen koulu, ja normeihin asettumaton sukupuolisuus. Näiden kautta tutkimustuloksiksi osoittautui kuusi vahvaa subjektiviteettiasemaa: ulkopuolinen ja erilainen, vääränlainen nainen tai mies, olematon, sukupuoleton tai feminiinismaskuliininen, normeja vastaan taistelija ja uhri. Piilo-opetussuunnitelman (sukupuolinormatiivinen) läsnäolo ilmeni etenkin haastateltavien kertoessa koulun tarjoamasta tuesta ja turvallisuudesta, opetuksesta ja ohjauksesta, oppilaille suunnatuissa vastuissa ja velvoitteissa, sekä koulun tilallisissa käytännöissä. Tutkimustulokset osoittavat, että muunsukupuoliset joutuvat muodostamaan kuvaa itsestään pitkälti ilman valmiita diskursseja, joutuen joko sorron kohteeksi tai sitä vastaan taistelijaksi. Piilo-opetussuunnitelman vai-kutus koulussa oli tulosten perusteella vahva sekä erittäin sukupuolinormatiivinen. Näin ollen koulumaailman käytännöt ovat hyvin suuressa ristiriidassa voimassa olleiden perusopetussuunnitelman perusteiden kanssa. Tästä voi päätellä, etteivät asiat ole kenties paljoakaan paremmin nykyajan kouluissa opetussuunnitelmauu-distuksista huolimatta. Sukupuolitietoisuutta ja -sensitiivisyyttä pitää siis vastaisuudessakin lisätä, ja tarjota opetushenkilökunnalle apua ja tukea sukupuoleltaan erilaisten oppilaiden huomioimiseksi.This research is focused on the schooling experiences of non-binary transgender people. The aim of the study is to produce information on how gender variation has been taken into consideration while the 1994 and 2004 reforms of the Finnish national core curriculums for basic education were in effect. Based on these data, the aim is to speculate how gender variation is considered in schools today. The analysis was focused on how interviewees created subjectivity in their narratives and how (gender normative forms of) the hidden curriculum appears in these narratives. The results can be used to help develop the school institution into a more sensitive direction, and to be aware of different genders and the dynamics between them. The theoretical base examines the concepts of non-binary transgender and gender variation. Secondly it provides an overview of the power of gender norms. Thirdly the theoretical base introduces some of the relevant topics of the Finnish national core curriculums for basic education established in the years 1994 and 2004. It then offers some information on the invisible power of the hidden curriculum. The final section of the theoreti-cal base addresses discourses, discursive practices and subjectivities, which are essential in the analysis of gender norms, the hidden curriculum and the interviews. The research was conducted by interviewing seven non-binary transgender adults. They had attended basic education while the 1994 and/or 2004 Finnish national core curriculums were in effect. The interviews were conducted using an adaptation of the autobiographical narrative interview method. The data were analyzed with a data-based discourse analysis. The results were construed using a critical feminist perspective. The analysis produced three hegemonic discourses: outsider, gender normative school, and non-normative gender. Based on these discourses, the results showed six strong subjectivity positions: an outsider and different, an illegitimate woman or a man, nonexistent, agender or feminine-masculine, an agonist against norms, and a victim. The presence of the (gender normative) hidden curriculum occurred especially when the interviewees spoke about the support and safety of school, school control and teaching/learning situations, students’ responsibilities, and school environmental issues. The findings of this research indicate that non-binary transgender people must form a self-image mostly with-out any existing discourses. They become positioned as oppressed or as agonists against oppression. The control of the hidden curriculum was proved strong and very gender normative. Based on that, there is a major paradox between actual school policies and the national core curriculums. The findings would imply that the situation may not be any better nowadays despite the core curriculum reforms. The knowledge of gender variations and gender sensitivity must increase in the future. It is also necessary to offer teachers support and information on how they should meet and treat students of any gender.
Subject: muunsukupuolisuus
sukupuolen moninaisuus
sukupuolinormit
piilo-opetussuunnitelma
subjektiviteetti
diskurssit
Non-binary
transgender
gender variation
gender norms
hidden curriculum
subjectivity
discourses
Subject (yso): muunsukupuolisuus
piilo-opetussuunnitelma
diskurssi
subjektiviteetti
sukupuolinormi
sukupuolen moninaisuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pihlaja_Henrietta_Pro_Gradu_2019.pdf 940.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record