The economic value of the priceless : revealing the benefits of outdoor recreation in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-912-5
Title: The economic value of the priceless : revealing the benefits of outdoor recreation in Finland
Author: Lankia, Tuija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-03-13
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-912-5
http://hdl.handle.net/10138/311912
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The benefits of outdoor recreation are numerous. By the everyman’s right there is an abundant supply of outdoor recreation opportunities in Finland, and outdoor recreation is a popular way for Finns to spend free time. In this thesis the importance of the recreational use of nature in Finland was studied in economic terms. First, the value of recreational use of nature in Finland was mapped. The number of recreation visits was estimated regionally and by three different area types 1) areas used under everyman’s right, 2) state owned recreation and nature conservation are-as, and 3) leisure homes. The monetary value of the visits is estimated using the travel cost method. The results of the mapping demonstrated the recreational value of eco-systems in monetary terms. In terms of the total number of visits and the value of visits the results emphasized the relative importance of close-to-home recreation compared to longer nature trips including overnight stays. Second, the extent of the recreation benefits obtained from visits to leisure homes was estimated with the travel cost method. The results showed how location by a shoreline and an electricity supply of a leisure home increased the recreational value of a visit but presence of harmful algal bloom that prevents water recreation decreased it. The recreation value per visit was estimated to be €170–250 per trip. According to the results, the presence of algae that prevent aquatic recreation decreases the value per trip by 40 per cent, and the lack of a beach reduces it by 45 per cent; electricity supply in a leisure home increases the value by 3–5 per cent. Third, the effect of hypothetical future changes in water quality on recreational benefits of swimming in Finland was assessed. Based on population level recreation demand survey and combined travel-cost contingent behavior model, the recreational value of swimming in natural waters in Finland in current state were estimated to be 16 euros per visit. A hypothetical decline in water quality to a level at which the water visibility would be less than 1 m and abundant slime would exist decreased the value to 9 euros. A water quality improvement to a level at which the perceived water visibility would be over 2 m and no slime would exist increased the value per trip to 22 euros. Fourth, individual recreationists’ willingness to pay to land owners for management practices that influence recreational quality was investigated. About 10 per cent of the recreationists who participated in the survey were willing to pay to direct the management of their typical recreation site on privately owned lands and about half were willing spend their own time on the practical work of the nature management. The mean willingness to pay was estimated to be 92 euros per year and the mean willingness to spend own time 3.5 days per yearLuonnon virkistyskäytöllä on lukuisia tutkimuksissa osoitettuja hyötyjä ihmisen hyvinvoinnille ja se on tärkeä osa suomalaista vapaa-aikaa. Koska suuri osa luonnonvirkistyskäytöstä on maksutonta, sen merkitys ei heijastu markkinahintoihin. Tässä työssä arvioidaan luonnon virkistyskäytön taloudellista arvoa Suomessa markkinattomien hyötyjen arvottamismenetelmillä. Työn ensimmäisessä osassa arvioidaan luonnon virkistyskäytön laajuutta ja arvoa ja niiden alueellista jakautumista Suomessa. Luonnon virkistyskäytön taloudellinen arvo lasketaan alueellisesti ja kolmelle eri aluetyypille: jokamiehen oikeuksien nojalla käytettävät alueet sisältäen kuntien ja kaupunkien omistamat alueet, valtion omistamat virkistys- ja suojelualueet sekä kesämökit. Tulokset tuovat esiin luonnon virkistyskäytön arvon rahamääräisesti. Tuloksissa korostuu erityisesti kodin lähellä tapahtuvan ulkoilun merkitys. Työn toisessa osassa tutkitaan kesämökkimatkojen virkistysarvoa tarkemmin. Tutkimuksessa arvioidaan, kuina mökin sijainti rannalla, vedessä virkistäytymisen estävien leväkukintojen esiintyminen ja toisaalta mökin mukavuuksia kuvaava, mutta ympäristökuormaa energian kulutuksen myötä lisäävä mökin sähköistys vaikuttavat arvoon. Tutkimuksessa arvioidaan keskimääräisen kesämökkikäynnin arvoksi noin 170–205 euroa per käynti. Tulosten perusteella virkistäytymisen estävät leväkukinnot laskevat kesämökkikäynnin virkistysarvoa noin 40 prosenttia, rannan puute 45 prosenttia ja mökin sähköistys nostaa arvoa noin 3 prosenttia. Työn kolmannessa osassa tutkitaan, kuinka muutokset vedenlaadussa vaikuttavat uintikäyntien virkistysarvoon. Tulosten mukaan luonnon vesissä uinnin käyntikohtainen arvo on nykyisissä olosuhteissa 7–16 euroa per käynti. Vedenlaadun huononeminen tasolle, jossa veden näkösyvyys olisi alle metrin ja limaa esiintyisi runsaasti, laskisi tulosten mukaan arvon 5–9 euroon. Vastaavasti vedenlaadun paraneminen tasolle, jolla näkösyvyys olisi yli kaksi metriä, nostaisi arvon 7–22 euroon. Työn neljännessä osassa selvitetään suomalaisten halukkuutta osallistua virkistysarvokauppaan, jossa yksityisille maanomistajille maksettaisiin toimista, jotka parantaisivat metsän tai muun luontoalueen virkistysarvoa tai vastaavasti sellaisten toimien lykkäämisestä, joiden koetaan heikentävän alueen virkistysarvoa. Työssä selvitetään myös ulkoilijoiden halukkuutta käyttää omaa aikaa virkistysarvoa kohentavien toimenpiteiden käytännön toteuttamiseen. Noin puolet vastaajista oli halukkaita käyttämään omaa aikaansa ja reilu kymmenen prosenttia maksamaan ainakin yhden toimenpiteen toteuttamisesta tai lykkäämisestä. Keskimääräinen maksuhalukkuus vuodessa oli 92 euroa ja ajankäyttöhalukkuus 3,5 päivää vuodessa.
Subject: Ympäristöekonomia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
luke-luobio_8_2020_final online_thesis_lankia.pdf 1.398Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record