Lääkehoidon toteutukseen vaikuttavat tekijät iäkkäiden omaishoidossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003031504
Title: Lääkehoidon toteutukseen vaikuttavat tekijät iäkkäiden omaishoidossa
Author: Luoma, Elisa
Other contributor: Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Helsingfors universitet, Farmaceutiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003031504
http://hdl.handle.net/10138/312806
Thesis level: master's thesis
Degree program: Proviisorin koulutusohjelma
Master's Programme in Pharmacy
Utbildningsprogrammet för provisorexamen
Specialisation: Sosiaalifarmasia
Social pharmacy
Socialfarmaci
Abstract: Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avustuksella. Iäkkäiden (>65-vuotiaiden) omaishoidettavien määrä kaikista omaishoidettavista on merkittävä. Iäkkäiden omaishoitoon liittyy haasteita, koska ikääntyessä toimintakyky heikkenee ja lääkkeiden määrä ja monilääkitys lisääntyvät. Tästä huolimatta Iäkkäiden omaishoidon lääkitysturvallisuutta on tutkittu aikaisemmin vain vähän. Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat omaishoitajan kykyyn selvitä iäkkään omaishoidettavan lääkehoidon toteutuksesta. Nämä tekijät jaettiin omaishoitajaan liittyviin tekiöihin, omaishoidettavaan liittyviin tekijöihin ja järjestelmälähtöisiin tekijöihin. Tutkimus toteutettiin menetelmätriangulaationa, jossa aineistoa kerättiin kahden kotikäynnin yhteydessä tehdyillä nauhoitetuilla haastatteluilla (n=21) ja niihin yhdistetyillä kyselyillä. Kyselylomakkeiden aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti laskemalla frekvenssit ja suhteelliset frekvenssit. Litteroidut haastattelut analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä, jossa yhdistyy aineisto- ja teorialähtöinen lähestymistapa. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin James Reasonin inhimillisen erehdyksen teoriaa. Omaishoitoperheet olivat hyvin erilaisia keskenään. Toiset omaishoitajat ja omaishoidettavat olivat fyysisesti hyvässä kunnossa kun taas toisten toimintakyvyssä oli huomattavia rajoitteita. Perheiden tilannetta ei kuitenkaan otettu yksilöllisesti huomioon mietittäessä perheille soveltuvia tukipalveluja. Omaishoitajien kuormittuneisuus kipujen ja vapaapäivien pitämättömyyden vuoksi osaltaan hankaloitti lääkehoidosta selviämistä. Suurimpia järjestelmälähtöisiä haasteita omaishoitoperheiden lääkehoidon toteutuksessa oli: 1) perheiden oli vaikeaa tavoittaa lääkäri ja 2) niissä perheissä, joissa kotihoito auttoi omaishoitajaa, perheet eivät olleet tyytyväisiä sen toimintaan. Lääkäreiden huonon tavoitettavuuden ja omalääkärin puutteen takia lääkehoidon kokonaisuus ei ollut kenenkään hallinnassa ja lääkehoidon seuranta oli puutteellista. Kotihoidon toiminnassa haasteita aiheutti se, että kotihoidon asiakaskäynnit suoritettiin liian laajalla aikavälillä, mikä aiheutti haasteita lääkkeiden antoon. Omaishoitajat eivät saa riittävästi yhteiskunnalta tukea lääkehoidon toteutukseen. Iäkkäiden omaishoidon lääkitysturvallisuuteen vaikuttavat erityisesti vaikeus tavoittaa lääkäriä, kotihoidon tuen riittämättömyys lääkehoidon toteutuksessa, omaishoitoperheiden yksilöllisyyden huomiomatta jättäminen ja hoitajien kuormittuneisuus kipujen ja vapaapäivien pitämöttömyyden vuoksi. Omaishoitajien tukeminen pitää olla yhteiskunnassa kärkisijalla tulevaisuudessa, jotta omaishoitajat pystyvät selviämään raskaasta hoitotyöstä ja monimutkaisista lääkehoidoista myös ilman kohtuutonta omaa aktiivisuutta.Family caregiving refers to the organization of home care for an older adult, disabled or sick person with the assistance of a relative or other close person. The number of elderly carers (> 65 years) of all family garegivers is significant. There are challenges concerning family caregiving for the older adults, due to increased age is in connection with decreased physical performance and increased number of medications and polypharmacy. Despite these factors, there has been little research on the medication safety in the family caregiving among older adults. The aim of this Master's thesis was to identify factors influencing the ability of a caregiver to cope with the medication management of the older adults. These factors were divided into subgategories: factors associated a family caregiver, associated a care recipient and system-oriented factors. The research was conducted as a method triangulation, in which the data were collected through two interviews with home visits (n = 21) and related questionnaires. The questionnaire data were quantitatively analyzed by calculating the frequencies and relative frequencies. The transcribed interviews were analyzed by abductive content analysis, combining both deductive and inductive approach. James Reason's theory of human error was used as the theoretical framework. Caregiving families participating in this research were very different compared with each other. Some family caregivers and care recipients were in good physical condition while others were severely disabled. However, the situation of the families was not individually considered when considering appropriate support services for the families. The workload of family caregivers due to the pain and the absence of days off contributed to the difficulty of medication management. The foremost system-oriented challenges in the management of the medications were: 1) difficult for the families to reach the physician and 2) for those families where assisted home care helped the caregiver, the families were not satisfied with its functioning. Due to the poor availability of physicians and the lack of a family physician, there was no one in control of the medication as a whole and there was inadequate monitoring of the medication. In the assisted home care, challenges were caused by the fact that home care visits were conducted over a wide period of time, which created challenges for giving the medications. Carers do not receive sufficient support from the society for the management of the medications. The medication safety of the older adults in the family caregiving is particularly affected by the difficulty of reaching a physician, the inadequacy of support from the assisted home care, the failure to recognize the individuality of caregiving families, and the caregivers’ burden due to pain and lack of days off. Support for caregivers must be at the forefront of society in the future, so that caregivers can cope with heavy nursing care and complicated medications, even without excessive self-activity.
Subject: omaishoito
lääkitysturvallisuus
lääkehoidon toteutus
iäkkäät
family caregiving
medication safety
management of the medication
older adults


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Luoma_Elisa_Pro_gradu_2020.pdf 3.164Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record