Teachers’ perceptions on their expertise development and collective-efficacy

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003031473
Title: Teachers’ perceptions on their expertise development and collective-efficacy
Author: Järvenpää, Sampsa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202003031473
http://hdl.handle.net/10138/312814
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia opettajien näkemyksiä asiantuntijaksi kasvamisesta sekä kollektiivisen pystyvyyden roolista asiantuntijaksi kasvamisessa. Tutkimus keskittyi uransa eri vaiheissa oleviin opettajiin ja heidän näkemyksiinsä. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustui laajalti prof. K.A. Ericssonin tutkimuksiin asiantuntijuudesta sekä prof. A. Banduran minäpystyvyys ja kollektiivinen pystyvyys teorioihin. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kollektiivisella pystyvyydellä on positiivinen vaikutus esimerkiksi opettajien minäpystyvyyteen ja oppilaiden oppimiseen. Tutkimuksen otanta koostui kahdesta kolmen opettajan ryhmästä. Yhdessä ryhmässä oli kokeneempia erityisopettajia ja toisessa uransa alkuvaiheella olevia luokanopettajia. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla. Banduran teoria kollektiivisestä pystyvyydestä oli suuressa roolissa kysymysasettelussa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti ja aineisto analysoitiin fenomenografisella sisällön analyysillä. Analyysi toteutettiin aineistopohjaisesti, mutta teoria ohjasi tutkimusta, koska sillä oli suuri rooli haastattelukysymysten asettelussa. Tutkimustulokset osoittivat, että ryhmät ajattelivat aiheesta suurilta osin samalla tavalla. Asiantuntijuuden kehittyminen voitiin jakaa alaryhmiin: asiantuntijuus jatkuvasti muotoutuvana, kehittymiskohteet ja asiantuntijuus, oivallukset, sekä oppilasryhmä. Kollektiivinen pystyvyys ja sen yhteys asiantuntijuuteen voitiin jakaa alaryhmiin: palaute ja oppiminen, pedagogisten käytäntöjen jakaminen, johtaminen, yhteisöllisyys, ja kokonaisvaltainen hyvinvointi. Näin voidaan ajatella, että opettajan ammatissa kollektiivisen pystyyden vaikutus nähdään suurilta osin samalla lailla riippumatta ammattinimikkeestä. Kokeneemmalle erityisopettajien ryhmälle oli tunnusomaista kuvata aihetta tarkasti. Luokanopettajaryhmä luonnehti aihepiiriä sekä tarkasti, että yleisesti. Käytännössä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opettajankoulutuksessa lisäämällä opiskelijoiden tietoisuutta aihealueesta.The aim of this Master’s Thesis is to research teachers perceptions on the development of expertise and the role of collective-efficacy within those perceptions. The focus is on different teachers at different points of their careers and on how expertise development and collective-efficacy’s role within that are viewed by teachers themselves. The theoretical background of the research is largely based on prof. K.A. Ericsson’s expertise theory and prof. A. Bandura’s theory on self-efficacy and related collective-efficacy. Previous research has shown that collective-efficacy has a positive effect on, for example, teacher self-efficacy and student learning. The data of the research consists of two groups of three teachers. One group of teachers consisted of experienced special education teachers and one of classroom teachers at early points of their careers. The data was collected through semi-structured group interviews where Bandura’s theory on collective-efficacy was used largely as the basis of question setting. The research was conducted qualitatively, and the data was analysed using phenomenographical content analysis. The analysis is data-based, but theory guided the research due to its effect on the interview question setting. The results of the research indicated that expertise development and the role of collective-efficacy was viewed quite similarly by the two groups. The development of expertise could be divided into the following sub-groups: expertise as continuously shaping, areas of development and expertise, realisations, and student group. Collective-efficacy and its relationship with expertise could be divided into the following sub-groups: feedback and learning, discussion, exchange of teaching practices, leadership, sense of community and overall wellbeing. This suggests that there are similarities in the way the topic is viewed by different professionals within the teaching profession. The more experienced special education teachers’ descriptions can be characterised as specific in nature. The class education teachers described the topic in both general and specific ways. As a practical implication, more information from the topic could be added to teacher-education curriculum to increase student teachers’ knowledge regarding the subject.
Subject: expertise
collective-efficacy
teaching
teacher


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record