Societal Problem Solving and University Research : Science-Society Interaction and Social Impact in the Educational and Social Sciences

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5997-7
Title: Societal Problem Solving and University Research : Science-Society Interaction and Social Impact in the Educational and Social Sciences
Author: Esko, Terhi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-05-15
Belongs to series: URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5997-7
http://hdl.handle.net/10138/314195
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Societal Problem Solving and University Research Science-Society Interaction and Social Impact in the Educational and Social Sciences This study contributes to the understanding of social impact of research and its achievement in the educational and social sciences. The aim of the dissertation is to uncover how the interactions between researchers and their surroundings develop and how diverse fields in the educational and social sciences contribute to the society. In the context of innovation policy, which emerged in the 1990s and 2000s, the university has a central role in knowledge production. In the policy realm this was called the university’s third mission. Universities and researchers are expected to produce added value, innovations, and economic benefits for stakeholders outside the university, such as industry and political decision-makers. In addition to this, research is to contribute to complex societal and political questions. In innovation policy and the research evaluation literature, the focus has been on quantifiable outputs, which tend to favor the natural and technical sciences. In this dissertation, consisting of four articles, I follow the work and research findings of two research groups with the help of case studies. One of the cases focuses on the educational sciences and research on learning difficulties. The second case is an analysis of multidisciplinary urban studies and the study of social segregation. Both cases represent public good and policy-relevant research. The empirical data collection took place between 2011 and 2018 consisting of interviews, documentary data and policy guidelines. Several analytical strategies were used to ensure methodological triangulation of the data. The findings suggest that the social impact of academic research should be understood through its various dimensions: epistemic, artefactual, social-institutional and geographic. These dimensions depend on the context in which research is conducted but also on the stakeholders and beneficiaries that researchers have. In addition, the concepts of context and stakeholder should be analyzed with more nuance and detail in order to understand social impact. Keywords: social impact, academic research, universities, third mission, innovation, research evaluation, educational sciences, social sciencesYhteiskunnallinen ongelmanratkaisu ja yliopistotutkimus Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvatustieteissä ja sosiaalitieteissä Väitöskirja käsittelee tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta kasvatus- ja sosiaalitieteissä. Tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä niitä vuorovaikutuksen muotoja ja keinoja, joita tutkijoilla on ympäristönsä kanssa. Nämä vuorovaikutuksen muodot ovat usein kehittyneet pitkän ajan saatossa ja tutkimusalojen perinteeseen nojaten. Innovaatiopolitiikan vahvistumisen myötä 1990–2000 –luvuilla yliopistojen asema niin kansainvälisesti kuin kansallisella tasolla on aiempaa voimakkaammin sidoksissa niiden tuottamaan taloudelliseen hyötyyn. Tutkimuksen halutaan tuottavan lisäarvoa, innovaatioita sekä edistävän talouskasvua. Lisäksi tutkimuksella halutaan ratkaista monitahoisia yhteiskunnallisia ongelmia, jotka vaativat monitieteistä osaamista. Tutkimuksen arviointikirjallisuudessa sekä innovaatiopolitiikassa pääpaino on ollut määrällisten mittareiden luomisessa, jotka suosivat luonnontieteitä sekä teknisiä tieteitä. Nämä mittarit soveltuvat huonosti kasvatus- ja sosiaalitieteisiin. Väitöskirjassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muodostumista seurattiin kahden tapaustutkimuksen kautta. Oppimisvaikeuksien tutkimus sekä monitieteinen kaupunkitutkimus edustavat sekä julkiseen hyvään liittyvää tutkimusta, että niin sanottua politiikkarelevanttia tutkimusta. Väitöskirjassa kehitettiin tutkimuksen arviointiin soveltuva kehikko, jossa yhteiskunnallista vaikuttavuutta määritellään sen ulottuvuuksien kautta. Episteeminen ulottuvuus liittyy tutkimusalan, sen teorian ja metodien kehitykseen. Sosiaalis-institutionaalinen ulottuvuus kuvailee tutkijoiden verkostojen laajuutta. Väline-ulottuvuus korostaa välineiden kehityksen merkitystä vaikuttavuuden toteutumisessa, joka pisimmillään näkyy maantieteellisen ulottuvuuden kautta, kun vaikuttavuus laajenee yli maiden rajojen. Väitöskirjan tulokset korostavat sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden merkitystä tutkimuksen kohteiden määrittelyssä. Tutkimus ei ole irrallaan yhteiskunnallisista tavoitteista, vaan kytkeytyy niihin monin tavoin. Lisäksi väitöskirjassa kiinnitetään huomiota kontekstin ja sidosryhmän käsitteiden määrittelyyn, jotka ovat avainasemassa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta puhuttaessa. Avainsanat: yliopistot, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, tutkimus, kolmas tehtävä, tutkimuksen arviointi, kasvatustieteet, sosiaalitieteet
Subject: kasvatustieteellinen
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Societal.pdf 1.494Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record