Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotannossa

Show simple item record

dc.contributor.author Hadzic, Mirkka
dc.contributor.author Nystrand, Miriam
dc.contributor.author Auri, Jaakko
dc.contributor.author Österholm, Peter
dc.contributor.author Korppoo, Marie
dc.contributor.author Laamanen, Tiina
dc.contributor.author Korhonen, Anne
dc.contributor.author Räisänen, Jukka
dc.contributor.author Huttunen, Markus
dc.contributor.author Vento, Tiia
dc.contributor.author Ihme, Raimo
dc.date.accessioned 2020-04-27T04:00:55Z
dc.date.available 2020-04-27T04:00:55Z
dc.date.issued 2020
dc.identifier.isbn 978-952-11-5160-6
dc.identifier.issn 1796-1726
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/314410
dc.description.abstract Sulfa II -hankkeessa tuotettiin keinoja happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien käsittelyyn viranomaisten ja turvetuottajien toiminnan tueksi. Hankkeen tavoitteena oli: 1) kehittää malli, joka ennustaa happamuuspiikkien esiintymistä valuma-aluetasolla, 2) kehittää toimintatapoja happaman valumaveden syntymisen ehkäisemiseksi turvetuotannossa, 3) kehittää ja testata menetelmiä, joilla voitaisiin hallita jo syntyneitä happamuusongelmia ja 4) luoda yhtenäinen ohjeistus sulfaattimaaongelman laajuuden määrittämiseksi turvetuotannon lupaprosessin yhteydessä. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien happamuusongelmien arvioimiseksi Suomen ympäristökeskuksen VEMALA -työkaluun kehitettiin malli sulfaatin kulkeutumisesta ja sen vaikutuksesta veden happamuuteen järvi- ja uomaverkostossa. Mallinkehityksen tueksi Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla pilottivaluma-alueella suoritettiin vedenlaadun seurantaa ja tarkennettu sulfaattimaiden kartoitus. Turvetuotantoalueiden happamuuden syntymekanismia tarkennettiin olemassa olevaa aineistoa hyödyntäen, ojareunuksiin ja tuotantosaroille kohdistuvalla maanäytteenotolla ja hapettumiskokein laboratorio-olosuhteissa. Tulosten perusteella havaittiin, että ohut yhtenäinen turvekerros suojaa pohjamaata hapettumiselta ja tuotannon aikana hapettumista tapahtuu vain pienillä rajatuilla alueilla ojien reunavyöhykkeillä. Jo muutaman kymmenen sentin yhtenäisen turvekerroksen havaittiin suojaavan sen alla olevaa mineraalimaata merkittävästi hapettumiselta. Maankuivatuksen tehostaminen jälkikäyttövaiheessa voi kuitenkin aiheuttaa merkittävää hapanta vesistökuormitusta, ja riskit tulisi aina tiedostaa toimittaessa happamien sulfaattimaiden vaikutuspiirissä. Neutralointimateriaaleja ja -menetelmiä testattiin hankkeessa sekä laboratoriossa, että maastossa pilot- ja täyden mittakaavan kokeina. Täyden mittakaavan kokeina testattiin ojien vuoraamista paperitehtaan sivulietteellä, OPA-sakalla, sekä niin kutsuttua neutralointikaivoa, jossa neutralointimateriaalina oli granuloitu kalsiumhydroksidi. Hankkeessa julkaistiin myös opas happamien sulfaattimaiden kartoittamiseen turvetuotantoalueilla. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2020 fi
dc.title Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotannossa fi
dc.title.alternative Sulfa II -hankkeen loppuraportti fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-11-5160-6

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_16_2020_Sulfa2.pdf 16.33Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record